Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Kategoria: Nuoriso

Edunvalvontaa

Kaupanalan työntekijäjärjestö PAM on pamauttanut pöytään julmat uhkauksensa. Varastomiesten  TES on avattava mikäli kauppoihin päästetään nuoria kesätöihin ja  sitä varten tehdään nuoria koskeva sopimus. Se on oikein. Olen samaa mieltä. Ehdottomasti
Miksi ihmeessä keskenkasvuisille  riiviöille   pitäisi  mitään sopimusta aikaan  saada ? Heidän paikkansa  on kotona  Playstationin vieressä. Heidän paikkansa on kotona vanhempien  valvovan silmän  alla. Heidän paikkansa on  urheilukentillä ja ostoskeskuksien  liepeillä.
AY-toiminta on niin vakava asia, että  lasten sotkeminen siihen on  vastuutonta. Työntekokin  pitäisi olla nuoren kohdalla olla leikinomaista  touhua, jonka vastikkeeksi nuori saa  firman lippalakin  ja sopivan määrän  taskurahaa.
Lasten ja nuorten osallistuminen  työntekoon  tulee ajankohtaiseksi vasta sitten kun kaikki koulut on käyty. Heidän osallistumisensa AY- toimintaan tulee taas  ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun he eivät enää ole lapsia,  eli heidän omat vanhempansa ovat kirkkomullan alla.
Siinä vaiheessa lapset ovat  kypsiä siirtymään AY-liikkeen huomaan. Koululaitos, kaduilla maleksinta ja Nintendo-pelit  ovat valmentaneet heistä kovia kimmoja ja kundeja. Sellaisena  he vasta ovat AY-liikkeen  aidosti käytettävissä olevia jäseniä, jotka saattavat edetä ihan  liittojen pääkonttoreihin asti.

Deux ex machina

Valtakunnassa on käyty jotkut vaalit, joissa hyvin ovat pärjänneet seuraava presidenttimme ja Timo Soini. Alaikäiset ovat saaneet sanoa oikeistolaisen mielipiteensä, kun eivät vielä oikeasti saa äänestää.

Päättäjien asemassa olisin vähän huolestunut. Nuorison idoleina ovat oikeistolainen mörökölli ja katolinen populisti. Varsinkin vasemmiston silmäätekevien on syytä olla asiasta vähän huolissaan. Vasemmiston yhteenlaskettu kannatus tulevina vuosina vaaleissa jäänee alle 20 prosentin, kukaties alle 10 prosentin

Minäkin olen vähän helkkaristi huolissani. Se tuleva yhteiskunta, jossa muutaman eläkevuoden saatan elää, tulee olemaan julma ja kova maailma köyhille, muunmaalaisille, kehitysvammaisille, vanhuksille ja kaikille niille, jotka ovat toisten jaloissa tarpeettoman pitkään.

No, nykynuoriso tulee tietysti järkiinsä. Minun nuoruuteni kommunistit ja sosialistitkin ovat tulleet järkiinsä. Melkein järkiään. Mutta silti minä kauhistelen ja mietin sitä, millainen on tulevaisuutemme tilanteessa, jossa nuorison radikalismi on pirstaloitunut populismiin ja vihreän liikkeen marginaaliryhmiin. Kansakunnan nuorison parhaimmisto miinoittaa sitten kokoomuksen oikean laidan.

Toivo onkin asetettava niihin jotka eivät äänestä. Toivomme olkoon salihousumiehissä, reinotossu – miehissä, pissistytöissä ja ABC-markettien ylipainoisissa lylleröissä. Toivomme asuvat vanhoissa bemareissa ja siwan kaljajonoissa.

Se, että tulevaisuudessa maasta puuttuu vasemmisto, voi pitkässä juoksussa olla valtakunnalle nk. paskajuttu. En olisi vielä pari vuotta sitten uskonut, että minä haikailen työväenluokan ja ammattiyhdistyksen perään. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että piru meidät nokkii, ellei maassa pystytä pitämään edes alkeellista vasemmistoa hengissä. Sellaisessa valtatyhjiössä käy aina niin kuin valtatyhjiöissä on tapana käydä. Joku muu tulee ja ottaa sen tilan itselleen.

Siitä taas seuraa se, että yhteiskunnassa lisääntyy sellainen meno, joka esimerkiksi Jyväskylän seudulla tällä hetkellä laittaa veren kiertämään ja valumaan. Joka toinen päivä joku laittaa toiselle puukkoa kylkeen.

Jos ihmisellä on työtä, asunto, alkeellinen toimeentulo, ja vähän ihmissuhteen kyrsää imeskeltävänä, niin ihminen kyllä osaa elellä ja olla ihmisiksi. Mutta jos tämä nykymeno yltyy, me ollaan hävitty tämä peli. Selviytymisen hintana olen valmis sietämään jonkun sorttista vasemmistoa ja ay- liikettä. Pitkässä juoksussa se on meille hyväksi. Sillä edellytyksellä, että ko. puolueet onnistuvat haalimaan eturiveihinsä enemmän sellaisia ihmisiä, joilla olisi alkeellista kykyä hieman esikarsia sitä, mitä suustaan päästävät ja julkisuudessa tekevät. Eikä vasemmiston nyt kannata ottaa mallia Kimmo Sasista. Eikä Jukka Vihriälästä.

Ps.

Neljä päivää aikaa varsinaiseen vaalipäivään. Aina ennen on osattu kaivaa joku oivalohtander komeroiden kätköistä. Odotan mielenkiinnolla, joko on ote herpaantunut ? Yleensä torstai on se päivä ollut, jolloin jotain kummallista vielä yritetään. Peukut pystyyn. Saadaan tästä vielä kunnollinen kreikkalainen näytelmä. Jumalat nostetaan näyttämölle deux ex machinalla.

Heräämisiä

Naisopiskelija tuijotti minua koko päivän hymyttömänä ja ilmeettömänä. Hän seurasi luentoja, tekstaili välillä puhelimella, mutta kertaakaan en huomannut hänen kasvoillaan mitään tunteita. Hän tuijotti minua melkein 8 tuntia, melkein ilmeettömänä.

Lounaan jälkeen hän nukkui hetken silmät kiinni. Hän katseli eteensä jossain silmäluomiensa takana, mutta hänen päänsä oli pystyssä ja hänen ryhtinsä moitteeton. En nähnyt hänen silmiään puoleen tuntiin.

Puhuin, mutta mietin samalla, missä hän oli nyt käymässä ? Mitä kuvia hän juuri nyt katseli. Mietin, saanko minä edes hetkeksi horjutettua hänen kivikasvojaan. Olinko oikeutettu siihen ? Päätin että olin.

– Onko teillä kellään kotona kissaa ?

Nuoren naisen silmät rävähtivät teevadeiksi. Hänen kätensä nousi koti luokkahuoneen kattoa ja hänen silmissään oli äkkiä kiiltoa. Joku nuorimieskin nosti kätensä. Ajattelin, että voi paska, mihin tämäkin tuntematon polku johtaa.

– Kun silitätte kissaanne viikonloppuna kotona sylissänne, silittäkää hartaasti ja pitkään. Kun sitten koskette sormellanne kissanne nenänpäätä, välissä ponnahtaa kipinä, jossa jännitettä on 20000 volttia.

Sanoin kaikille yhteisesti, että kummallisinta siinä kaikessa on se, että kissa ei kuole. Se selviää. Silittäjäkin selviää. Kysyin kaikilta yhteisesti, miksi kumpikaan ei kuole.

Kaikki olivat jo hereillä, mutta kukaan ei halunnut vastata. Sanoi kaikille yhteisesti, että syy on se, että kissassanne ei ole tarpeeksi tehoa.

Poweria.

Ajattelin, että teatterikouluun sitä olisi pitänyt lähteä. Ajattelin, että tästä on nyt päästävä jotenkin horjuvaa aasinsiltaa myöden taas kovalle maalle.

Nuori nainen katsoi minuun herkeämättä seuraavan puolen tunnin ajan. En palannut kissaan enää. Puhuin vaihteeksi asiaa. Annoin kissan nyt kehrätä silityksen jäljiltä kuulijoiden mielikuvituksessa. Jäin sillanpieleen notkumaan ja annoin luokan ihmetellä aasia, joka höynäytti heidät hereille, mutta ei suostu jatkamaan.

Ajattelin, että seuraavalla tunnilla nainen ei uskalla ummistaa silmiään hetkeksikään Ja jos ummistaa, minä kysyn, onko kenelläkään mopoa, ja että kuinka voimakas kipinä mopon sytytystulpassa hyppää ?

Ja kuka sitä mopon sytytystulppaa hieroo.

Huomenna juttu on jo levinnyt nuorison keskuuteen. Arvaan, että huomenna narsistiset tunteeni taas tanssivat fokstrottia, kun lounaalla huomaan nuorison tuijottavan ruokalassa itseäni ja supisevan toisilleen.

Voi olla, että muutaman viikon taas jaksavat.

>Barrikadeilta on parhaat maisemat

>

Suomen osuus Irlannin takuista näyttäisi jäävän noin 500 -700 miljoonaan euroon. Julkisuudessa on annettu aivan oikein ymmärtää, että ko. raha on nk. kaivoon heitettyä hynää, jota ei saa takaisin, edes Jamesonia kittaamalla.

Aika monien kohdalla näyttää käyneen niin, että tässä puurossa ja vellissä on nyt suurus ja suuruusluokka sekoittuneet pahemman kerran.

Vertauksen vuoksi voisi vaikka todeta sen , että Suomessa juodaan viinaa, hakataan perheenjäseniä, podetaan lepakoita kellotapulissa tai vedetään kokkelia sieraimeen niin paljon, että viime vuonna sijoitettuna tai huostaan otettuna kodin ulkopuolella oli noin 18 000 lasta tai nuorta. Tietysti muitakin syitä sijoituksiin on.

Yhden sijoitetun lapsen tai nuoren vuosikustannukset vaihtelevat 60 000 eurosta 100 000 euroon. Kertolaskulla voi helposti päästää sitten kokonaiskustannuksiin käsiksi ja hahmottaa sen, miten se summa suhteutuu Irlantiin luvattuun rahaan.

Nämä asiat eivät ollenkaan liity toisiinsa. Minua vain kasvattajana pöyristyttää se, että tähän lapsiongelmaan kukaan ei ole huutamassa suuna päänä mielipidettään, puhumattakaan että kukaan olisi valmis ehdottamaan jotain keinoa, jolla tämä rahasumma saataisi pienemmäksi.

Kukaan ei ole vaivautunut huutamaan kurkku suorana, että niitä rahoja ei saa luvata sinne Irlantiin, vaan niillä pitää yrittää auttaa nuoria ihmisiä. Tai olisi edes huudettu niin, että jos Irlantiin annetaan tuommoinen rahasumma pakon edessä, samansuuruinen summa on uhrattava myös tähän asiaan.

Syynä on tietenkin se, että minä mukaan luettuna, tämä kommenttilaatikoiden kommando-kaarti on läpensä omahyväistä ja kusipäistä sakkia , joka lähtee barrikadeille aina kun sen vain voi tehdä omaa järkeään rasittamatta. Aina kun on pikkuisenkin säpinää.

Huono päivä taas, sorry.

>Miksi jotkut ihmiset ovat älykkäämpiä kuin toiset ?

>Kysyin otsikon kysymyksen tentissä tässä taannoin. Sain alla olevan vastauksen eräältä opiskelijalta. Kirjoitin sen ylös, ja liimasin huoneeni oveen sisäpuolelle. Luen sen joka kerta kun lähden pitämään luentoa. Osaan olla sillä lailla varovainen kun menen luennolle ja osaan olla odottamatta liikoja.

Laitan tekstin teille nyt viihteeksi ja iloksenne. En ole vaivautunut käyttämään kappalejakoa, koska opiskelijakaan ei viitsinyt nähdä vaivaa. Kirjoitin vastauksen täsmälleen orginaaliin muotoon.


” Ihmisen älykkyyteen vaikuttavat monet eri tekijät. Perimä on yksi tärkeä tekijä. Jos vanhemmat eivät ole älykkäitä, ei lapsistakaan tule älykkäitä. Ihmisten rotu eli ihonväri vaikuttaa älykkyyteen. Motivaatiotasolla on vaikutus älykkyyteen. Joillakin ihmisillä älykkyys voi olla numeerista, joillakin taas sanallista älykkyyttä. Elintasolla on vaikutusta älykkyyteen. Köyhistä oloista olevat ihmiset eivät usein miten ole yhtä älykkäitä kuin vanhemmat. Koulutuksella on vaikutusta älykkyyteen. Yleensä korkeasti koulutetut ovat älykkäämpiä. Älykkyystesteissä kiinnostus ja motivaatio testiä kohtaan tekee ihmisestä älykkäämmän, jos niitä ei kiinnosta koko testi. Myös perheoloilla on merkitystä älykkyyteen. Iällä on vaikutusta älykkyyteen. Lapsilla ei tarpeeksi kehittynyttä älykkyyttä, vanhemmilla muisti ja samalla älykkyys rappeutunutta. Vireystilalla on vaikutusta älykkyyteen. Huonosti nukkuneet ja väsyneet eivät ole älykkäämmillään. Yhteiskunnallinen asema eli työ vaikuttaa ihmisen älykkyyteen. Ihmisen luonteella on vaikutus älykkyyteen. Hiljaiset ja ujot eivät ole yhtä älykkäitä, kuin puheliaat ja toimeliaat ihmiset. Ihmisten toimintakyky tietyssä ajassa älykkyystestiä tehdessä ovat erilaisia. Myös stressi ja jännittyneisyys huonontavat älykkyystestin tulosta.”

Tässä on taas jotenkin koottava itsensä ja yritettävä rämpiä viimeiset vuodet kohti eläkettä. Saatte uskoa kyllä, että vastaukseen käytetyt ajatukset opiskelija on poiminut muropaketista, Perussuomalaisten keskustelupalstoilta taikka toveripiiristä.

Jostain kannon koloista nämä herramme muurahaiset kuitenkin ajatuksensa ammentavat.

Itse olen antanyt asiasta heille hieman toisenlaisen kuvan luennoillani.


>Tätä nuoret eivät ehkä tiedä

>

Kouluttajana minua tavan takaa kiusaa se yleinen arkiajattelun muoto, jossa nuorisoa sätitään ja moititaan kaikesta mahdollisesta asiasta. Milloin roikutaan sätkä hampaissa ostoskeskuksessa, milloin taas haistatellaan ja ryöstellään aikuisväestöä.

Tähän syyllistymme itse kukin silloin ja tällöin. Todellisuudessa nuoriso paranee kaiken aikaa ja on mainettaan parempaa.

Luentojen ohessa tutkiskelen vähän nuorison ajatuksia seuraavalla etiikkaa koskevalla testillä. Tämä testi on esiintynyt blogissa aikaisemminkin, mutta esittelen sen vielä kertaalleen, sillä asia on alati ajankohtainen.

Testissä nuoriso vastaa kysymyksiin ottamalla niihin kantaa sen mukaan, kuinka tarkasti he ovat väitteen kanssa samaa mieltä. Lopuksi testi antaa vastaajalle sitten sen kuuluisan ajattelijan nimen, jonka ajatuksia kyseisen nuoren ajatukset muistuttavat eniten.

Sitten nuori joutuu rakentamaan ko. henkilöstä essee- kirjoitelman ja luonnehtimaan koneen tarjoaman henkilön osuvuutta omiin ajatuksiinsa. Minä hykertelen ja luen tuotokset.

Aristoteles jo aikoinaan kauhisteli nuorisoa, sen kunniattomuutta ja rikoksille altista mieltä. Niin teki joskus isäni ja niin olen minäkin heikkona hetkenä usein ajatellut.

Todellisuudessa nuoriso näyttää esim. omaisuusrikollisuuden suhteen tulevan koko ajan lainkuuliaisemmaksi ja fiksummaksi. Selitykseksi on tarjottu sosiaalisen kontrollin kasvua. Nuoret ikäluokat ovat supistuneet niin pieniksi, että jokaista 15 vuotiasta kohden on nyt noin 60 kpl 30 – 65 vuotiasta kontrolloivaa aikuista.

Vuonna 1970 näitä kontrolloivia aikuisia oli vain noin 25 kpl jokaista rippikouluikäistä potentiaalista hunsvottia kohden. Niinpä allekirjoittaneen toilailuja ei aikoinaan kukaan ehtinyt oikein perään katsoa. Tulevina vuosina yhä sankkenevat eläkeläisjoukkiot tulevat uutterasti huolehtimaan kasvavien ikäluokkien silmälläpidosta.

Tästä olemme saaneet jo esimakua , kun nuoret ihmiset kertovat kauhutarinoita kerros- ja rivitaloissa heitä vainoavista ”kyttääjistä” .

Nuoriso on siis mainettaan fiksumpaa.

Aikuinen ihminen havaitsee sen siinä vaiheessa, kun ryhtyy innokkaana odottamaan omien lastenlastensa syntymää.

Lukijat voivat käydä lauantai-illan ratoksi tekemässä testin. Olisi mukavaa, jos kommentoisitte kommenttilaatikossa sitä, minkä kaltaisten ajattelijoiden klooneja tällä sivustolla lukijoina tänä syksynä pyörii.

Ps.

Oikeusministeriö ei tunnu millään löytävän tänä vuonna rahaa siihen, että edellisten vaalien tapaan pyrittäisi aktivoimaan nuoria, kampanjoimalla sen puolestam, että he seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäisivät. Vainoharhainen mieleni pyörittelee koko ajan sellaista ajatusta, että ministeriössä pelätään nuorten olevan ihan liian fiksuja ja äänestävän ”väärin”, jos heidät uurnille jotenkin saataisi ahdistettua.

>Sosiologian kenttäjaksolla aamutuimaan

>

Häähumu on laskeutunut. Yhteisö voi olla tänä aamuna hyvin onnellinen siitä, että kaksi nuorta ihmistä perustivat eilen perheen ja ryhtyivät elämään elämäänsä yhdessä, tulevaisuudesta unelmoiden. Syntyy jälkeläisiä, syntyy persoonallista iloa ja onnea, sekä sen lisäksi Talcot Parssonin perheteorian mukaan paljon muutakin hyvää. Tarinat, riitit, rituaalit, tietoaines ja muu sen sellainen siirtyy eteenpäin, jälkeläisiä tuotetaan ja aikuisväestön tunne-elämää tasapainotetaan.

Avioliitto ei tietenkään välttämättä ole edellytys em. seikkojen tapahtumiselle, mutta eilisen hääjuhlan vuoksi on mukava tällä kertaa sitoa tapahtumat näin perinteisesti yhteen. Totuuden nimissä on sanottava, että myös sattumalla on usein asiaan oma sanottavansa.

Omalla kohdallani sattuman sipaisua johdatteli 1939 sangen ansiokkaasti Ryssä, joka päätti hyökätä marraskuun lopulla Suomeen. Siinä hässäkässä äitini joutui maattomaksi ja kotipaikattomaksi, siirtyi satoja kilometrejä Satakuntaan ja viimein tapasi isäni 1950-luvun alussa.

Jos Ryssä ei olisi aikoinaan hyökännyt, äitini olisi luultavasti varttunut Kannaksen lämpiminä kesinä naimaikäiseksi kotiseudullaan Kuolemajärvellä ja lopulta lipunut avioliiton satamaan jonkun nuoren ikätoverinsa kanssa pitäjän komeassa kivikirkossa. Tuloksena olisi ollut ehkä Matti Saukko tai Tarmo Kiiski, mutta juuri minua ei olisi niistä geeneistä syntynyt.

Jos Ryssä ei olisi hyökännyt, minua ei olisi olemassa. Niinpä joudun tässä potkimaan ministeri Kataista nilkkaan vielä uudemman kerran ja pyytämään, että hän ei revittelisi nyt oikein voimiensa tunnossa. Ryssä on ainakin minulle tärkeä ja iloinen asia. Heidän toimiensa vuoksi olen saanut mahdollisuuden ponnahtaa ilmoille ja pienen hetken vaeltaa täällä maanpäällä.

Niin, ja kasvattaa jälkipolvea. Se on tärkeä ja uutteruutta vaativa asia isälle ja äidille. Jos asian jättää yhteiskunnan tai Ryssän tehtäväksi, tuloksen on sitten aivan mitä sattuu ja lopputulosta saa olla jatkuvasti selittelemässä ja arvailemassa.

Aamulla vein vaimoni viiden jälkeen gebhartilaisen osuustoimintaliikkeen ylläpitämän kolmekirjaimisen ihmishuoltamon pihaan. Hän nousi siitä linja-autoon, joka vei hänet viikoksi lomalle vaeltelemaan pohjoisen tuntureille. Huoltamolla oli vähän väkeä.

Pääosan huoltamon noin 20 asiakkaasta muodostivat 13 –vuotiaat pikkutytöt, jotka sunnuntaiaamuna ennen kuutta kiskoivat sätkää posket lommoilla sen näköisinä, että tässä on nyt yötä vietetty jossain muualla kuin omassa neidonkammiossa ja sunnuntaipäivää aloitellaan ABC:n aamuhartaudella; kiroilemalla harvat paikalla olleet rekkamiehet asfaltinrakoon.

Paatunut minäkin olen ja kaikki mahdolliset mauttomuudet itse elämässäni harrastanut, mutta kyllä teki häijyä. Tässä tapauksessa uskon niin, että karkea pimujoukko ei ole Ryssän aiheuttama geneettinen virhe, vaan kasvatuksen, tai sen puutteen, looginen seuraamus.

Epätoivoissani mietin, että olisiko jälleen lopulta paras, jos joku sekoittaisi pakan ihan kokonaan uuteen uskoon.

>Sweet little sixteen

>

Olisi ehkä tuskallista tietää, mitä tämän tapauksen takana lopultakin on. En ehkä halua edes arvata, sillä tapauksesta kirjoittaminenkin edellyttää joko hautakirjoitusta taikka satiirista parodiaa.

Koulut ja oppilaitokset joka tapauksessa avaavat ovensa taas näinä aikoina ja nämä kasvatukselliset haasteet saapuvat mahdollisesti rikastuttamaan oppimisympäristöjä kaikin tavoin.

Osa nuorista joutuu edelleen nimittäin vaeltelemaan ostoskeskuksissa puukkojen ja huumeruiskujen kanssa oppilaitosten ulkopuolella. Heidät on opiskelupaikkojen puutteen vuoksi heitetty oman onnensa varaan ja samalla myös tukiverkkojen ja mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle. Monelta näyttää uupuvan myös rakastava läheinen tai perhe.

Elättelen pientä toivoa vielä siitä, että ”puukotus” lopulta osoittautuisi kynsiviilan naarmuksi, terävällä kammalla törkkäämiseksi tai joksikin muuksi lehtineekerien suurentelemaksi asiaksi. Valitettavasti uskoni hiipuu koko ajan ja viestit tapahtuman luonteesta pysyvät yhtä järkyttävinä.

Pari viikkoa sitten Kari Rydman totesi sangen osuvasti päreeni kommentissa, että kenelläkään järkevällä ei periaatteessa ole mitään asiaa Idea Parkin tapaisiin paikkoihin. Nyt tuo lausunto on muuttunut astetta ajankohtaisemmaksi kammottavalla tavalla.

No, ehkä tämä keski-ikäinen puukotettu rouva on tehnyt tälle nuorelle tytölle jotain todella pahaa ja se sitten on purkautunut näin hallitsemattomasti. Ehkä tapahtuman takana on lopulta tarina.

Joka tapauksessa yhteiskuntamme arvot ovat romahtamassa ja rapautuvat kaiken aikaa kiihtyvällä vauhdilla. Turkiseläinten huolenpito näyttää lehtitietojen perusteella kiinnittävän ihmisten huomion tehokkaasti ja esiin tulleet tuotantoeläinvideot aiheuttavat kauhua julkisessa keskustelussa. On oltu kiinnostuneita siitä, voiko mies mennä naimisiin miehen kanssa, voiko mennä mahdollisesti naimisiin monen miehen kanssa, taikka voiko hän mennä naimisiin peräti koiransa kanssa.

Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta esitetyt kannanotot ovat sensaationhakuisia ja sosiaalipornon ilmentymiä. Jos niistä tehdään seuraavien vaalien avainkysymyksiä. joudutaan tilanteeseen, jossa yhä useammat nuoret huomaavat, että maahanmuuttajat, kirkkohäät ja uskonnon-opetuksen tila ovat asioita, jotka ohittavat heidän hätänsä.

Kuusitoistavuotias ei voi vielä vaikuttaa äänestämällä. Niinpä hän käyttää niitä keinoja, jotka hänelle on jätetty. Niinpä hänet huomataan edes kerran.

>Helky laulu Auran rantain

>

Sillä aikaa kun minä olen kiertänyt maakunnassa katsomassa työpaikoilla kansakuntamme nuorisoa ja heidän harjaantumistaan, entinen ulkoministeri on päässyt taas otsikoihin. Hän on myös ollut tutkailemassa nuorison mielipiteitä, kykyjä ja taipumuksia.

Kanerva ei näytä pääsevän julkisuudesta eroon, ei sitten millään. Tälläkin kertaa kävi niin, että vastapeluri myi orastaneen kauniin suhteen lehdille. No, Ile saa seuraavissa vaaleissa taas ennätysmäärän ääniä Turusta ja matka jatkuu.

Minua säälittää vähän Ilkka Kanervan puolison tai elämänkumppanin tilanne. Häneltä riittää rakkautta omasta henkilökohtaisesta sielunsa Substral-pullosta ylettömästi ja aina vaan. Ile ei oikein osaa asiaa kunnioittaa ja pöljäilee jatkuvasti.

Ehkä Ilen pitäisi suunnata viikonlopuksi Lahteen. Siellä on nyt koolla paljon sellaisia henkilöitä, joita media on myllyssään hämmentänyt jo vuoden verran. Ehkä Ilen kannattaisi hakea sieltä kokouspaikan käytäviltä vertaistukea ja ymmärrystä. Useinhan on niin, että kaltaistensa seurassa sitä ikään kuin tuntuu paranevansa, virkistyvänsä ja samalla saavansa uusia eväitä tulevaisuuteen.

Ilen ainakin kannattaisi palata uudelleen iäkkäämpien pariin. Samalla Ilen kannattaisi harkita vakavasti sitä, että onko hänen kovin viisasta seikkailla sosiaalisessa mediassa enää tuossa iässä. Kannattaisi myös vakavasti miettiä uran vaihtoa. Meillä opetusalalla on runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia pätevälle miehelle.

Mutta samalla asialla sitä on Ilen kanssa tänään oltu; nuorison parissa neuvomassa, opettamassa, ohjaamassa ja valistamassa. Joskus joutuu opin polulla nuorta oikein maanittelemaan ja houkuttelemaan, että hän villiintyisi ja retkahtaisi opinnoissaan eteenpäin.

Ja kun sitten on saanut opiskelijan poskille oppimisen himon syntymään, se kyllä tuntuu vanhasta miehestä hyvältä.

>Laura Hall

>

Britanniassa hömäkän näköinen nuori nainen on hankkinut itselleen porttikiellon Britannian kaikkiin pubeihin ja clubeihin. Sangen kunnioitettava saavutus tuossa iässä.

Britanniassa on käytössä ns. ASBO-rangaistus (Anti-Social Behaviour Order). Sen avulla nuorista brittihuligaaneista yritetään kasvattaa kelvollisia Imperiumin asukkaita.

No, kun muutaman kerran on törmännyt brittinuoriin Espanjalaisen lomanviettokaupungin iltamelskeessä, mieleen tulee monen moista ajatusta.

Laura on kuitenkin ryhtynyt vääntämään vitsaa nuorena. Nyt tytöllä on kuva Brittiläisissä lehdissä ja taivas auki ajantäytelehdistössä. Ajatelkaas, jos tämä tyttö tulisi Suomeen ja tapaisi sattumalla jossain kokkareilla Matti Nykäsen. Näistä hehkeistä ja reippaista hattivateista syntyisi varmasti yhdessä melkoinen älämölö.

Olen aamun tunteina miettinyt sitä, mitenkä tuommoista kieltoa valvotaan ? Mahtaako nyt maanantaina olla jokaisen brittijuottolan seinällä Lauran kuva ? Olen miettinyt sitäkin, että Lauran vanhemmilla saattaa olla nyt mukavaa ja hohdokasta aikaa kun oma tytär on päässyt julkisuuteen ja vielä noin omaperäisellä tavalla

No toisenlaisiakin nuoria on. Australialainen Jessica Watson on kohta kiertänyt koko maapallon yksin purjeveneellä. No hän on tosin vain 16 vuotias.