Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Kategoria: Kummallisuudet

>Edelleen hyvin kylmää kyytiä….

>

Olin parturissa siistimässä kaljuni ja partani. Olin minulle oudossa ja uudessa parturissa.

Huomenna on nimittäin suuri juhlapäivä, enkä halua olla metsänpörönä, enkä yhdyssanavammaisena perussuomalaisena keskuudessanne. Teen yhdyssanavirheitä, myönnetään, mutta pyrin välttämään alatyylin kirosanoja.

Tänään kirosin kylläkin yksityisesti. Käytin värikästä kieltä ja satakuntalaista erityissanastoa. Ette taatusti halua kuulla. Yhdistelin samaan lauseeseen sekä hammaslääkärin, että gynekologin keskeistä sanastoa.

Parturi ilmoitti, että pankkikortti ei käy. Hän haluaa käteistä. Ajattelin, että hän haluaa merkitsemättömiä ja käytettyjä, mieluummin pieniä seteleitä. Ajattelin, että hän ei rakasta korttipäätettä, sillä se raha menee suoraan tilille ja verottajan tietoon.

Hain automaatista rahaa. Hän pyysi 45 euroa. Siinä vaiheessa aloin puhumaan gynekologi-kieltä. Siinä vaiheessa minusta tuli perus-persu. Melkein kaljun pään ajaminen 6 mm sängelle sähkökoneella on helppo tehtävä. Parran siistiminen samalla koneella on yhtä helppo tehtävä. Aikaa rouvalla meni 28 minuuttia ko. operaatioihin. Hän siis kiskaisi 90 euroa tunnissa puhtaana käteen.

Pyysin kuittia. Kuittivihko oli päässyt loppumaan, joten ajattelin, että rouva saisi oikeastaan vetää kuitin tussilla käsivarteeni.

Meni juhlasta vähän nyt ilo. Meinasin nimittäin siistinä juhlia sitä, että tämä blogi on ollut huomenna pystyssä tasan viisi vuotta. Kirjoituksia on kertynyt vähän yli 1600 kappaletta ja vierailuja tänne on tehty ainakin 163 000. Olisin halunnut kunnioittaa teitä kiinnostuksestanne. Olisin halunnut olla siisti. Nyt olen vain persaukinen.

Toisaalta, minulla menee paljon paremmin kuin tämän valtion silmäätekevillä ja hallitustunnustelijoilla. En halua sotkeutua juurikaan edes sanallisesti. Voivat minun puolestani pitää tunkkinsa !

Samoin olen jättänyt katsomatta jääkiekko-nujakoinnit. Kauhistuttavaa väkivaltaa ja verisiä miehiä on ollut yli sietokykyni uutisvälähdyksissä. Erityisesti muiden maiden pelaajat ovat tietysti sikoja. Nationalismin aallonharjalla on helppo ratsastaa.

Minulla olisi varastossa yksi hyvä anekdootti, joka liittyy makeistuotteeseen, jota nykyään on pakko kutsua nimellä Suukko. Aikaisemmin tuotteella oli pidempi nimi, mutta se muuttui epänimeksi suurten puhdistusten aikana. Anekdootti olisi erittäin hyvä ja liittyisi saumattomasti käynnissä olevaan maahanmuuttaja – keskusteluun.

Gynekologisen parturikokemuksen piiskaamana voisin tietenkin, jos olisin heikko kusipää, kertoa sen teille. En kuitenkaan kerro. Toisin kuin eräälle parturille ja suurelle joukolle äänestäjiä, minulle on annettu vähän moraalia, järkeä ja hyviä tapoja. Mutta erinomaisen hyvän aasinsillan tuo anekdootti tarjoaisi pahan oloni purkamiseen.

Menen juomaan jääkaapille yhden portter-oluen. Se toivon mukaan antaa lämpimän ja säädyllisen unen tässä riistoyhteiskunnan koleudessa. Tosin saatan nähdä yöllä painajaisia parturirouvan mustasta kiiltävästä citymaasturista.

>Ei tullut kutsua ei !

>

Ulkoministeri Stubb ja muu älymystö näyttävät iltapäivälehtien mukaan olevan vähän huonolla humoorilla liikkeellä, koska Lontoossa järjestettävään Libya-kokoukseen ei tullut kutsua, vaikka Ruotsi sellaisen kutsun sai.

Kutsumattoman osa on aina hapan ja ahdistava. Milloin menee entinen tyttöystävä naimisiin, milloin taas joku on jäänyt pois Levin ” hiihtoreissulta”. Perimmäinen syy on aina kutsumattomuus. Joillakin muilla on tarpeeksi kavereita.

Jaakko Tepon sanojen tavoin voi tietenkin mennä kutsumattomana häihin ja pieraista kesken herkän hetken. Meiltä ei oikein taida sekään onnistua.

Presidenttimme ei ehkä ollut kovin innostunut siitä, että saisi juhlistaa viimeistä vuottaan sotimalla Afrikassa. Aleksander ja Jyrki taas ovat näin vaalien alla kovasti varovaisia. Kokoomuksen vaalikanoottia ei nyt parane yhtään keinuttaa.

Tärkein syy lienee kuitenkin se, että meidän Hornettimme eivät vielä toistaiseksi oikein sovellu maassa olevien kohteiden röykyttämiseen. Meidän koneitamme voidaan tankata ilmassa, niissä on taittuvat siivet ja vaijerikoukku. Niiden nokkapyörä soveltuu jopa tukialukselta lähtöön, mutta meidän Horneteilla voi oikeastaan vain pudottaa toisia koneita alas.

Nyt siellä Libyassa on vain kavereiden koneita, joten menee vähän hankalaksi.

Parempi varmasti on pysytellä nyt vain hissukseen. Arabimaat ovat poikkeuksetta jossain vaiheessa kääntäneet ruosteiset torrakkonsa auttajia vastaan. Seitsemän virolaista polkupyöräilijää on juuri nyt kateissa jossain Bekaan – laakson tienoilla. Vähän kummallinen joukko se kaiken kaikkiaan on. Nuoria miehiä kaikki. Olisi mukava tietää vähän tarkemmin, millainen tausta näillä pyöräilijöillä on? Ketä miehiä nämä kaapatut oikein ovat ?

Teillä on vastausaikaa vielä 45 minuuttia sivupalkin mielipidekyselyyn. Kommenttilaatikkoon ilmoittautuminen arvontaan.

Nukkukaa hyvin.

>Sirkushuvit

>

Tulevista vaaleista on tulossa mielenkiintoiset. Äänestäjä on yhä enemmän ja enemmän kummissaan siitä, ketä hänen pitäisi äänestää. Valinnan kriteereiksi ovat nousemassa uudet ja merkilliset asiat. Aikaisemmin asia oli helpompaa. Ehdokas lupasi kaikille mannaa ja mammonaa. Äänestäjä äänesti, pettyi ja toipui. Rannalle jääneet lupaajat levittelivät käsiään, eduskuntaan päässeet taksikuittejaan.

Maalaislääkäri Kiminkinen on päättänyt laittaa peliin koko lääketieteellisen osaamisensa ja aikoo edesauttaa pohjoisen Keski-Suomen hyvinvointia myös ei – lääketieteellisin keinoin, eli julkisesti äänestämällä Anne Kalmaria.

Olen vähän ymmälläni asiasta. Tai, sanotaanko nyt niin, että en ole tottunut ja pelkään pahinta. Onneksi tämän vuoden Miss Suomi on eri vaalipiiristä. En ainakaan joudu pohtimaan sitä, äänestäisinkö hänen mahdollisten suositustensa mukaisesti. Onneksi Arto Merisalokin on eri vaalipiiristä.

Meillä on perheessä ollut sellainen tapa jo pitkään, että kaikki äänioikeutetut äänestävät oman makunsa mukaan ja että länsimaisen demokratian mukaista on se, että sen päätöksen saa tehdä hiljaa tykönänsä itsekseen.

Pyörtymisherkkänä ja lääkäreitä kammoavana en ole pystynyt katsomaan tohtori Kiminkisen TV- ohjelmaa. Minä olen siten jäänyt paitsi, jos on käynyt tähän mennessä jo niin, että hän on antanut poliittis-kliinisiä hoito-ohjeita paitsi ruumiin, myös yhteiskuntaruumiin hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos pystyisin ko. ohjelmaa seuraamaan, olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia vinkkejä hän jakaa tulevissa kevään ohjelmissa.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että maaseudun pojat ja tytöt ovat pääsääntöisesti höveliä ja mukavaa sakkia. Poliittisessa elämässä kuitenkin myös muut asiat voivat vaikuttaa henkilön käyttökelpoisuuteen ja tehokkuuteen. Olen ollut vähän epätietoinen myös sen suhteen, miten lääkärien valat ohjaavat lääkäri aina toimimaan viimeiseen asti sen hyväksi, mikä on ihmiselle ja potilaalle hyväksi. Tietenkin, jos lääkäri on sitä mieltä, että… niin epäilemättä sitten , mutta kun en minä olen jaksanut lenkkeilyäkään aloittaa…

Pohjanmaalla paikallinen kuuluisuus on viimein päättänyt nyt sitten repäistä kunnolla ja tehnyt taidepoliittisen pesäeron puolueeseensa. Teatterialallakin kunnostautunut Sirkka-Liisa Lamminkoski julistautuu kaiken taiteen ystäväksi ja on tuohtunut puolueensa postmodernin hyljeksinnästä. Hän on päässyt erkkolaisen nettisivuille mielipiteineen. Perussuomalaisten on nyt nopeasti keksittävä lisää tämän tapaisia asioita, sillä eiliset paljastukset heidän vaalirahoituksestaan saivat jopa Alajärven vallesmannin kiroilemaan.

Minä odotan.

Odotan sitä ehdokasta, joka seuraavaksi väittää, että uusi viinabensa on poliittinen juoni, jolla pyritään saamaan proletariaatin ja perustaunojen autot epäkuntoon ennen vaaleja, jotta äänestysinto vaalipäivänä vaikeuksien vuoksi romahtaisi ja entiset suuret puolueet saisivat jatkaa mandaattiaan.

En väitä, että äänestäisin sitä ihmistä, mutta menen kyllä katsomaan silmästä silmään ja kahvit juomaan. Sirkus ja pellet ovat aina kiinnostaneet minua. Ihmispoloisen käyttäytymisskaala kun on monipuolinen ja kummallinen.

Kunhan ette nyt sotaa julista Ruotsille, ettekä ehdota tunnelia meren alitse Tallinnaan. Helsingin ja Tallinnan välille saa umpitunnelin halvemmallakin.

Olen käyttänyt 98 oktaanista itsepäisesti siitä asti kun tuota uutta litkua on myyty. Minä arvasin kuinka tässä vielä tulee käymään. Poliittisen elämän suhteen olen vähän enemmän ymmälläni. Ihmiset, joilla on suuri hinku ja halu julkisuuteen ovat arvaamattomia. Mielenkiintoisia, mutta hyvin arvaamattomia.

Minulle tulevat mieleen muinaisen Rooman sirkushuvit.

>Luova tuho

>

EVA on innostunut uudesta asiasta. Siitä on yleensä seurannut kiintoisia aikoja talouselämälle ja varsinkin palkansaajille. Kiintoisia ja tuulisia. Tällä kertaa kiinnostuksen aiheena on luova tuho.

Eva haluaa selittää meneillään olevat asiat siten, että tulevaisuudessakin innostuttaisiin muutoksen siunauksellisuudesta ja yhteiskunnan nopeista käänteistä. EVA on kiinnostunut esimerkiksi siitä, että irtisanomissuojaa heikennettäisiin, jotta työvoima olisi paremmin liikkuvaa. Yleisesti ottaen Suomessa on kuitenkin käynyt niin, että moni irtisanottu on vähentänyt liikkumistaan oleellisesti ja jäänyt kotiin.

Luovan tuhon ensimmäinen ideanikkarihan oli Joseph Scumpeter. EVA ei ole sentään kokonaan kehdannut häneltä tätä ideaa kopioida. Olisikin ollut ehkä vähän mautonta, ainakaan julkisesti myöntää, että Schumpeter diggasi aikalailla Marxin oppeja ja oli samaa mieltä, että kapitalismi kääntyy lopulta sosialismiksi. Muutenkin tämä itävaltalainen taloustieteilijä ei enää viime vuosina ole ollut kovin suuressa huudossa maailmalla.

Ilahduttavaa tietenkin on se, että EVA on kekseliäs ja poimii rusinan sieltä ja idean tuolta. Kukaties näin lopulta syntyy joku hekutinmoinen uusi taloustieteellinen ikiliikkuja, joka ryhtyy takomaan rahaa ja hyvinvointia kaikkialle, mihin EVA haluaa.

Sosiologiassa tämä Scumpeter on jonkin sortin kummajainen myös. Muistaakseni ainakin Zygmunt Bauman sympatiseerasi tätä Schumpeteriä jossain vaiheessa. Ainakin siinä vaiheessa, jossa hän asusteli harpin ja lekan –maassa.

No, häveliäisyydellähän tätä maailmaa aina on hallittu. Rohkeutta näyttää ilmaantuvan vain hetkellisesti silloin, kun näyttää siltä, että AY-liikkestä ja työväenliikkeestä ei ole suurta vaaraa. Populistiseen oikeistoaaltoon taas tällainen luova tuho istuu vieläkin huonommin. Jo kansa ei kestä katsoa abstraktia maalausta seinällä, tuntuu hankalalta komentaa heitä katselemaan uutta työpaikkaa.

Toisaalta, voi olla, että EVA tekee tässä ”hiihtoliitot” ja selittelee, että se kaikki mikä viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut, mukaan lukien ne myllerrykset, joita Euroopassa seuraavien parin vuoden aikana tapahtuu, ovat vain oleellinen osa tätä riemastuttavaa luovaa tuhoa.

Jään kiinnostuneena odottamaan

>Rakkaat asiakkaat

>

Riihimäellä on kuulemma ammuskeltu taksissa. Iltalehti kertoo lööpissään. Asiakkaan katkaistu haulikko oli kesken matkan lauennut ja suolistanut etupenkin

Hämäläinen, kaikkeen tottunut taksikuski, oli vienyt kyydin perille. Kontrahti oli tehty, joten mitäpä siitä, ehtiihän tuon penkin korjata. Saattoi olla tietysti, että asiakkaan katkaistuun haulikkoon oli vielä toinen piippu jäänyt ladatuksi.

Näin maanantaiaamuna lienee sallittua vähän ärhennellä journalistille.

Minusta se, joka taksissa kulkee katkaistulla haulikolla, ja saa sen vielä laukeamaan, on roisto ja tumpelo, tässä järjestyksessä. Jos lehti haluaa hankeen paleltunutta humalaisen ruumiin identiteettiä ja olemusta suojella, niin se on luonnollista ja hyvien tapojen mukaista.

Jos lehti haluaa Turun Varissuolla linja-auton olemattoman kassan ryöstänyttä suojelle, niin se on tietenkin Turun, Varisuon ja vallitsevan diskurssin perusteella vallitseva käytäntö, mutta ei ymmärrettävää.

Sitä vastoin katkaistulla haulikolla hörhöilevä roisto on roisto, konna, venkula, paskiainen, tai joku muu vastaava.

Joskus olisi vakiintuneista puheenkerroista syytä luopua. Jos lehden eettiset ohjeet estävät nimittelyn, lehdellä ja sanan ammattilaisella on monta tapaa ottaa varovaisesti kantaa. Iltapäivälehtien eettiset käytännöt ovat kuitenkin kokemuksen mukaan olleet aika venyviä.

Sosiaalitoimiston toimentuloluukun takana työskentelevän on sopivaa käyttää asiakkaista sanaa asiakas. Sellainen saa aikaan sen vaikutelman, että ko. asiakkaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet monet ongelmat ja seikat, joihin asiakkaalla itsellään ei välttämättä ole osaa, eikä arpaa.

Ja tämän blogin lukijat, tietenkin te olette asiakkaita. Minä yritän kirjoittaa niin, että yhteinen arvotuotantomme kasvaisi. Yritän kirjoittaa niin, että itselle tulee edes kohtuullinen mieli näin maanantai aamuna, ja että teille tulisi pohdinnan paikka, uusia mielipiteitä, joskus jopa naurun höröhdys. Tänään ei pyritä tosin tuohon viimeksi mainittuun.

Tiedän toki sen, että poliisi joutuu nimittelemään 7:n kerran linnakundia edelleen asiakkaaksi, eikä roistoksi, mutta samalla uskon, että kun journalistinen maailma muutenkin on ottanut yhä enenevässä määrin vapauksia, se voisi tässäkin tapauksessa piristää aamuamme siirtymällä selvemmin yhteiskunnan enemmistön puolelle.

Kyllä helpotti. Melkein kuin perusuomalaista olisi kirkollisvaaleissa äänestänyt.

>Edustuksellisen demokratiamme eteen tehdään kovasti töitä Bangladeshissä

>

Menen kohta nukkumaan. Jos uni tulee silmään. Olen lukenut hallinnan mytologiaa tenttiin koko päivän. Nukuttaa, väsyttää, ja sitä sitä kolmattakin tekee, mutta en kehtaa sanoa.

Pitäisi oikeastaan ulkoistaa tämä tenttiin valmistautuminen. Vaikkapa Bangladeshiin. Työ siellä on edullista ja työntekijät nöyriä. Näin näyttää tekevän ainakin Perussuomalaisten ehdokas Juhani Mönkkönen vaaliorganisaationsa suhteen.

Miksen siis minäkin.

Kummallista.

Ehkä Mönkkönen haluaisi hommata myös äänestäjät jostain halvemmasta maasta.

>Puhumme tänään kansamme jukuripäisyydestä (-386)

>

Käskin reisidenssin talviajoon jotenkuten soveltuvan ajoneuvon omistajattaren tankata vasta edes siihen 98 oktaanista bensaa. Kawasakissa , ruohonleikkurissa ja moottorisahassa sitä on käytetty jo aikaisemminkin. Muuta pörisevää ei taida ollakaan.

Jouduin selittelemään kuin Paasikivi. Tämä jukuripäinen kansa, varsinkin erään sen osat ( naiset ja satakuntalaiset) ovat juuri niin tikkuista porukkaa , mitä tämä loskainen maa ansaitsee.

Selitin Keski-Suomesta kotoisin olevalle naiselleni, että koska ko. ranskalaishusvottien valmistama auto on hänen nimissään, tuon tämän tiedon nyt myös omistajalle tiedoksi; tässä käy vielä niin kuin sikaflunssapiikissä. Ensi se saatanan litku sopii kaikille moottoreille, sitten tulee kohta lista niistä moottoreista, joihin se ei sovi ja ennen kuin vuosi on kulunut, tulee lista niistä moottoreista, joihin se varmuudella sopii.

Perustelin asian niin, että vaikka se on vähän kalliimpaa, siinä on enemmän energiaa kuin tuossa uudessa viinalitkussa, joten ero on lopulta häviävän pieni.

Ajoneuvon omistaja sanoi tämän olevan ensimmäisen kerran tässä perheessä, kun alkoholisekoitus ei herraa kiinnosta ja se yritetään kieltää muiltakin.

Myöntelin. Sanoin, että asiaan palataan siinä vaiheessa, kun ylimmät käskynhaltijat ryhtyvät kurittamaan tätä jukuripäistä kansaa ja lisäävät sitä litkua pakolla myös 98 oktaaniseen, taikka sitten nostavat sen hintaa 30 sentillä. Noiduin kaikki vihreät ja ekofasistit hornan tuuttiin.

Käytin ehkä myöskin termiä, salajuoni.
Minulla on kuitenkin katkeria kokemuksia päättäjistä ja heidän päätöksistään. Minä en luota enää heihin.
Vaimo kysyi, olenko äänestämässä Soinin porukkaa. Sanoin Suomessa toistaiseksi olevan vaalisalaisuuden, myös perheen sisällä. Kysyin häneltä, oliko hän äänestänyt sitä rouvaa, jonka hallintoaikaa on jäljellä 386 päivää.
Tasapeli siitä nokittelusta taaskin tuli. Juteltiin päätteeksi hetki Alajärven mustalaisista. Heille tuleva kevät on tuskaista aikaa.
Urbaanin legendan mukaan tämä Alajaärven vallesmanni on koko uransa ajan voinut sokeasti luottaa näihin alueensa pienoiskulttuurin edustajiin. Heidän äänillään on läpimeno ollut aina varmaa. Samalla nimismies on häipynyt maisemista neljäksi vuodeksi. Nyt vähemmistön on etsitävä itselleen uusi ehdokas.
Meillä siis ajetaan kielloista huolimatta edelleen tuolla vanhalla. Virkamies kammo elää ja voi hyvin. Kylällä puhutaan, että ministeri Pekkarinenkin olisi viime vaalien aikana omistanut hetken sianpaskalla käyvän bioauton, mutta valintansa jälkeen käyttänyt taas vanhanaikaisia ratkaisuaja.

Kuvassa oleva kulkulaite pystyy hyödyntämään myös matalaoktaanista bensiiniä. Tiukan paikan tulle voitelun voi järjestää tunkemalla Äänisen rasvaista muikkua öljyntäyttöreijästä kampikammioon

>Referenssi

>

Pitäisi hankkia vielä muutama jouluun liittyvä muistaminen. En ole kuitenkaan keksinyt ja löytänyt sopivaa referenssi-mittaria. Olen vähän eksyksissä, sillä en ole asiakkailta, eli edellisten vuosien lahjojen saajilta muistanut pyytää referenssiarvioita, joiden perusteella voisin tällä kertaa vakuuttua pakettieni sisällön kelvollisuudesta.

Eihän se referenssi oikeasti noin mene. Sehän oikeasti tarkoittaa sitä, että liiketoiminnan harjoittaja on liisteröinyt jouluikkunaansa helkkarin pitkän listan referensseistään, eli niistä onnellisista lahjan hankkijoista ja saajista, joiden kohdalla asiat ovat menneet nappiin edellisinä vuosina.

Sellainen se olisi hieno lista.

Ostoksille menevä miespuolinen kansalainen voisi listasta tavata, että viime jouluna kunnanjohtaja oli ostanut vaimolleen tulipunaiset rintaliivit ja siihen sävyyn sopivia mäkivöitä ja obersekkejä. Kunnassa kaikki tietysti sitten tietäisivät sen, että kunnanjohtajan perheeseen syntyi yllättäen iltatähti syyskuun lopussa.

Tai, että listassa lukisi, että viime jouluna meiltä ostettiin Ylätalon isännälle uusi hirvipipo. Perässä olisi sitten lakonisesti toteamus, että isäntä syksymmällä kaatoi 4 urosta ja 6 peuraa.

Noita minä jo nimittäisin hyödyllisiksi ja tehokkaiksi referensseiksi.

Jouluviinien ja glogien osalta tietenkin referenssiarvojen luettelemisessa pitäisi olla vähän varovainen. Glögin referenssiarvo voisi olla se, että kukaan niistä, jotka tätä viime vuonna ostivat, eivät flunssaa sairastaneet koko talvena. Ihmisen pörräämiseen liittyvät mielikuva – referenssit ovat kuulemma kiellettyjä viinojen osalta, joten sopivampaa olisi varmasti korostaa jonkun juoman osalta sitä, että tästä juomasta pitävät joulupukin porotkin.

Pahin referenssi, johon olen viime viikkoina törmännyt on se, että minulla on 6 sellaista työtoveria, jotka katsovat TUURI- reality sarjaa säännöllisesti.

Voiko sen jälkeen enää näihin minun kirjoituksiini suhtautua vakavasti ? Voiko enää sen jälkeen kukaan lukijoistani uskoa siihen, että tuon sarjan vaikutus ei jollain konstin tartu minuun ja näihin kirjoituksiin ?

Kuvassa autopeltisepän referenssiä. Lokasuojaremontti ei ehkä valmistu jouluksi, mutta Keravan kirkon alttaritauluna tuo on toiminut loistavasti vuosikaudet.

>Katsoin vahingossa hauskoja kotivideoita

>

Maailma näyttää usein peilikuvaltaan . Keisari seikkailee munasillaan, mutta kukaan ei uskalla sanoa, että tuo uusi kostyymi on harsomaisen läpinäkyvä. Hänen majesteettinsa on alasti.Menepä ensimmäisenä aukomaan päätäsi, niin seurauksena on se, että sinut vaiennetaan. Kun kaikki sitten ovat nauraneet vatsansa kipeäksi, sitä ei muista enää kukaan, että olit ensimmäinen epäilijä. Paikkasi on nyt jonon viimeinen. Olet se, joka huomasi kaiken viimeiseksi.Tietysti voi käydä niin, että helsinkiläinen telakka saa vielä ensi vuonnakin muutaman laivatilauksen. Korealais- venäläistä omistajan puolikasta luultavasti kuitenkin kiinnostaa know – how ja mahdolliset lisäosuudet yhtiöstä. Jossain vaiheessa niitä laivoja luultavasti sitten tehdään jossain muualla. Olemme ehkä nyt kuitenkin säädyllisen kiitollisia näistä muutamasta vuodesta. Risteilijöiden kohdalla taisi jo käydä huonosti.Suomen kaivosoikeudet ja luvat myytiin ympäri maailmaa, koska tämä on niin perkeleen köyhä maa, että ei täältä enää mitään löydy. On maamme köyhä, siksi jää. Sanoi viisas valtion edustaja ja joi groginsa lyhyenä.Nyt koko maa myllätään ympäri. Ainoa, jolle julkisesti piruillaan, on se likimain ainoa suomalainen kaivosfirma. Se, millä näyttäisi olevan vielä suomalainen nimi.Homma muistuttaa amerikkalaisten hauskoja kotivideoita. Alle kouluikäinen ajaa kolmipyöräisellä tuhatta ja sataa vilkasliikenteisen kadun yli ja edelleen suoraa orapihlaja-aidasta läpi . Ja sen pitäisi katsojaa naurattaa. Ainakin minua itkettää ja kauhistuttaa semmoinen.Paras tapaus kaikista tietenkin on Digita. Nämä mastot, joiden kautta nuo amerikkalaiset hassut kotivideot ynnä suomalaiset salatut elämät saapuvat koteihinne, ovat totaalisesti ulkomaisessa omistuksessa.Alikersantti Lahtisen tyyliin voisi todeta, että mitä ne sitä möi, MTV, Nelonen ja Sub niille olisi pitänyt myydä.
Kuvassa brittiläinen lentokone laskeutuu Gibralttarin ahtaalle lentokentälle. Suurin osa kerrostalojen ylimmistä kerroksista on kuulemma myyty venäläisille rahamiehille.

>Pyhimys

>

Olin äsken jouluostoksilla vaimoni kanssa. Nyt kun olen kotona residenssissä, tietokoneen ääressä, voitte varmaan päätellä siitä, että olen selviytynyt summasta ja kollaalta, olen jouluhärdellin kuningas, ilman verinaarmua.Henkisiä traumoja sitä vastoin vähän on päivän aikana tullut.Olivat nimittäin nimittäneet tämän Karalahden jääkiekkomaajoukkueen kapteeniksi. Mukaan on nimitetty myös tämä Marjamäki, joka ei oikein osaa taklata.Jalonen ( ei tämä kirjailija), on ajatellut taikoa jostain peli-iloa vähän kaukaloon. No, oma on asiansa. Karalahti on vuosien aikana taikonut esiin kaiken näköistä hubaa. Wikipedian artikkeli Karalahdesta on sangen tyhjentävä.Kaikki Suomen lätkäjunnut, nyt kuolaamaan ja matseja odottamaan. Nyt teillä on kerrankin esikuvia koko loppuelämäksi. Ja kun maajoukkue nyt tästä ryhdistäytyy ja niittää miestä kaukalossa ja kunniaa kentillä, kaikki me tiedämme, millainen peli tämä nyt oikein on. Tuskin maltan odottaa, kun teistä nappuloista kasvaa esikuvienne kaltaisia.Minä pesen käteni koko hommasta.Ja jos mainetta tulee uuden kapteenin komennossa, se olkoon osoitus sitten koko lajin omituisuudesta.