Harjoittelen taas

 

Kirjoittaminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Kuten eläminenkin. Puolivaloilla elämisestä saa finnejä ja peräpukamia. Joskus saa kunnolla siipeensäkin. Ainoa asia, mikä elämässä näyttää sujuvan ilman harjoittelemista, on eläköityminen.

Sanotaan, että olisi kauheaa ja tuhoisaa jäädä pois töistä ilman valmennusta ja mentaali-istuntoja. Sellaiset ajatukset ovat vieraita minulle. Osa-aikaeläke näyttää olevan niin lähellä maanpäällistä taivasta kuin suinkin on mahdollista ajatella. Ensi viikollakin on kaksi työpäivää. Sitten on taas neljän päivän viikonloppu. Ja sen jälkeen kolme työpäivää ja viisi päivää vapaata ja kaksi työpäivää jne.

Tätä elämää voisi oikeastaan jatkaa loputtomiin.

En kuitenkaan tee sitä. Kun olen nyt onnistunut täyttämään viikoittain neljä hienoa päivää monipuolisilla harrastuksilla ja puuhasteluilla, luulisin pystyväni samaan seitsemän päivän kera.

Ongelmia on tietenkin aina kaikessa muutoksessa.   Työkaverit ovat selvästi kateellisia. Toiseksi, nyt joudun tekemään entiset työni kolmessa päivässä, mikä kieltämättä on sekä humoristinen, että ironinen kokemus. Mutta kun on iskussa, kaikki onnistuu. Lähipiiri on kuitenkin ryhtynyt tarkkailemaan onnellisuuttani ja ajankäyttöäni. On siis naamioitava puuhakkuus ja onni jotenkin, jotta se ei aiheuttaisi ympäristössä kateutta ja tuskaa.

Olen ryhtynyt valehtelemaan.

Valehtelen kysyjille eläkkeen määrän alaspäin, veroprosentin ylöspäin ja kotonaolon ihanuuden alaspäin. Raviveto- voitot ja itsetehdyn kotioluen alkoholiprosentin olen myös muuntanut ylöspäin. Näin olen pystynyt hieman lohduttamaan kanssaihmisiä ja takaamaan itselleni rauhan.

Kirjoittaminen on yksi niistä asioista, joilla säätelen onnellisuuden tasoa. Kirjoittamalla voi vähän lisätä omaa ahdistustaan ja vajavaisuuden tunnettaan. Siksi kirjoittamisessa on ollut taukoa. Ihmispoloisella on mennyt kaikki nämä kuukaudet silmittömän lujaa, eikä jarrulle ole ollut kysyntää. Pakko on kuitenkin vähitellen palauttaa mieliin myös tämä ajankulu.

Varastossa on 14 blogialustaa. Olen ryhtynyt herättelemään niitä pikkuhiljaa henkiin. On syntynyt päähän ajatus siitä, että työhikoilun helpottaessa ihmisen olisi syytä tehdä jotain korvaavaa tuskan ja ahdistuksen ja vaivan tuottavaa toimintoa, josta kuitenkin pääsisi irti tuosta vain, olan yli heittämällä.

Kirjoittamisen lisäksi muitakin tuskan tuottamismenetelmiä tietenkin on.  Kun heittivät 7 vuoden opintojen jälkeen ulos yliopistosta, hain toiseen yliopistoon, aika hankalaan koululutusohjelmaan. Hankalaan siinä mielessä, että hakijoita oli satoja ja sisään otettiin vain 20 -30. Pääsin varasijalle.  Peruutuspaikkaa ei ole kuitenkaan kuulunut, joten valehtelen edelleen ravivoittoni ylöspäin ja kirjoitan tekstejä, jotka julkaisun jälkeen ahdistavat ja myllertävät mieltä.

Näin saan eläkepäiviini vähän perspektiiviä ja potkua.

 

¿Hay agua en la Luna?

Olemme  olleet  melko varmoja siitä, että kuussa ei ole vettä. Tavattoman varmoja olemme olleet siitä  viimeiset 50 vuotta.

Asiasta kuitenkin edelleen keskustellaan. Tiede nimittäin on asia, joka ei lopeta keskustelua, vaan joka asia, siis tiede, loppuu, jos keskustelu loppuu. Usko taas tuntuu olevan asia, joka säilyy vain, jos keskustelu asiasta loppuu.

Tänään tulee  voimaan  laki, joka liittyy jotenkin  samaa sukupuolta olevien liittoihin. Näitä liittoja  on haluttu  vahvistaa ja saada siunausta niille. On haluttu myös kirkon  ja Jumalan siunaavan nämä liitot. Kotkassa elää kuitenkin kapinahenki. Siellä on moinen  toiminta kielletty. Myös piispat ovat ilmoittaneen, että minkäänlaista  oikeaa vihkimistä ei pidä  järjestää näille pareille.

Keskustelu asiasta  jatku. Arvaan, että paljon pahaa saadaan aikaan, kun puolin ja toisin oikein  asiaa ryhdytään setvimään.

Tuttavapiiriini kuuluu joitakin  tämän ryhmän ihmisiä. En kutsu heitä homoiksi, enkä lesboiksi. He ovat yksinkertaisesti minun tuttaviani ja ystäviäni. Osa heistä kuuluu kirkkoon, osa ei. Osa heistä on  koulutukseltaan teologeja.

Kaikki he ovat kuitenkin minun ystäviäni ja  kaikille heillä on selvä kanta siihen, onko kuussa vettä vai  ei. Onko oikein olla homo vai ei? Siitä asiasta  on keskusteltu tässä maailmassa kauemmin kuin kuun vedestä. Kristillisestä lähimmäisenrakkaudestakin on keskusteltu jo 2000 vuotta. Silti siitä asiasta  näyttää olevan suurta erimielisyyttä.

Usko  on tässä asiassa  tiedettäkin hölmömpi asia. Tiede kertoo asiasta  usein yksityiskohdista  kokonaisuuteen edeten. Usko taas etenee kokonaisuudesta yksityiskohtiin ja homouden kohdalla  kohti  ihmismielen irstaita yksityiskohtia.

Pars pro toto.

Homouden seksuaalisuus-yksityiskohdat saavat meidät unohtamaan lähimmäisen rakkauden ja  keinot, jolla voisimme  olla lähimmäisiä. Ajaudumme etsimään  rauhoittavia kieltosanoja Raamatusta ja mietimme kohta, miksi meillä Suomessa ei ole viini vapaasti sallittua, vaikka se on Palestiinassa sitä ollut jo 2000 vuotta sitten.

 

 

 

Kansa

 

Suuret joukot ovat kerääntyneet Lahden kaupunkiin. Alue lienee lähellä  niitä paikkoja, joihin kerättiin  ihmisiä 99 vuotta sitten. Tuttavieni lähettämistä kuvista voi päätellä ainakin sen, että ruoka ja juomapuoli on  tällä kertaa hoidettu paremmin kuin  ensimmäisellä kerralla..

Kuvassa rakennetaan siltaa vuonna 1960. Lahden tapahtumista oli  kulunut 42 vuotta. Näemme kuvassa yhden punakaartilaisen,  kolme karjalalaista siirtolaista, yhden  suuren kartanon alaisena  toimineen rengin ja pari sosiaalidemokraattia. Kuvan ottaja saattoi edustaa Maalaisliittoa.

Näyttäisi  siltä, että miehet tulevat hyvin toimeen. Kaikillä näyttää olevan  valoisa ja aurinkoinen käsitys työstä ja yhteiskunnasta.

Kyseinen silta on rakennettu sittemmin kahteen kertaa uudelleen. Kuvan ottamisesta on kulunut 56 ja puoli  vuotta. Kansakunta  voi näennäisesti hyvin ja elää vauraudessa.

Kuvan tunnelmaan pääsen kuitenkin yhä harvemmin. Mietin usein, miksi niin non ?

Mietin sitäkin, pitäisikö vielä kerran rakentaa jonnekin joku pieni silta. Ihan huvin vuoksi, vaikka kuivalle maalle. Viulunsoittaja katolta lähtisi varmaan rakennuskaveriksi.

 

Eläkkeellä

Keskellä lunta on kiva olla eläkkeellä. On torstai. Osa-aikaeläke tarkoittaa sitä, että nyt on osa-aika ja maanantaina on vissiin sitten kokoaika.

Hirveä myrsky

 

On kohta lähdettävä kotiin ja varauduttava suureen myrskyyn. Niin sanottiin, että  tänään vesillä voi kuolla ja  maalla  katkeilevat puut viuhuvat infran joukossa.

On ehkä mentävä katsomaan, missä ovat kynttilät ja taskulamput. On käytävä läpi kodin hätävara – varastot. Näkkileipää ja hernekeittoa on moneksi viikoksi. Olutta vain yhdeksi tunniksi. Paha juttu.

No, onneksi  sään ennustaminen on tullut niin tarkaksi, että  pösilömpikin ihminen voi varautua hyvissä ajoin saapuviin rakeisiin ja heinäsirkkaparviin.

Lähden katsomaan, mitä pystyn enää tekemään olutvarastojen  korjaamiseksi. Uskoisin, että kaupoissa on kuitenkin jo täysi kaos.

Väylällä 17 oli vähän tungosta. Löin perheen ylitse suoraa griinille. Isä- joutsen levitti siipensä ja läpsytti minulle.

Autotalli-perjantai

Helle muuttuu vähitellen Yo-juhliksi. Olen piilossa autotallissa ja odotan, mitä tuleman pitää.

Taipunut todellisuus

Koulutuksessa nainen ponnahti pystyyn kesken oppimispajan. Hän itki ja huusi hysteerisenä. Hän kirosi kaikilla mahdollisilla kielillä ja sanoilla. Luulimme ensin, että hänen miehensä on kuollut.

Lopulta selvisi, että nainen oli tullut armon vuonna 2016, toukokuun 25 päivänä finaaliin. Hän käytti semmoisia rivouksia esimiehestään, että en tiennyt niitä edes olevan olemassa. Väsynyt ja työuupunut ihminen oli pinnistellyt koko talven, kunnes uusi hankala suunnitteluohjelmisto viimein mursi ihmisen psyykeen.

Hän seisoi viiden metrin päässä, mutta henkisesti hän oli jossain tuhansien mailien päässä. Hän oli tyypillinen TT – tapaus.

Tammikuussa töihin. Aikaisintaan.

 

Huono homma

• Nukuin pommiin, voitko lähettää rästitehtävät sähköpostilla, niin teen ne  viikonlopun aikana

 

• Tehtäviä on annettu oppitunneilla  kurssin aikana. Niitä on myös annettu Moodlessa. Runsaat poissaolosi kurssilta ( vain yksi läsnäolokerta) kuitenkin  tekevät  mahdottomaksi kurssin suorittamisen pelkillä  tehtävillä

 

• Sano mitä tehtäviä pitää tehä, vai saako sulta, vai onko Moodlessa ja jos olen jatkossa paikalla, pääseekö sillä  läpitte

 

• Kurssi loppui tänään

 

• vittu, no teen tehtävät kunnolla, riittääkö se?

 

• Ei se riitä, eikä minulle tarvitse rivouksia hokea

 

• no mitäsmä sitten teen?

 

• No, käyt jonkun toisen vapaasti valittavan kurssin täällä tai jossain muussa oppilaitoksessa

 

• Mitä lasketaan vapaasti valittaviin kursseihin

 

• OPO tietää paremmin. Nyt on vähän  töitä, joten  tekstaillaan myöhemmin.

 

• Tämä selvä