Sähinää ja rangaistuksia

by Michael Tillman

kello

Blogi on ollut taas hiljaa monta päivää. Syynä ovat olleet hektiset  toimet  opetustyössä. Olen joutunut ajamaan pakkasessa  kaupungista toiseen ja jakamaan  tieto -taitoani laajoille massoille. Ja muitakin vastoinkäymisiä on ollut.

Nuorisolle minun piti opettaa sellainen asia, että jos vaikka nuori naisopettaja onkin kaunis ja  iloinen, se ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olisi lesbo. Ei varsinkaan, jos hän on naimisissa miehen kanssa  ja  heillä on yhteinen lapsi. Selitin   nuorille  sankareille tämän asian nk. rautalangasta. Selitin, että  sellaiset  arvelut, fantasiat ja  mietelmät he saisivat  vastedes pitää omana tietonaan, taikka muuten helvetin tuli nuolee heidän  untuvakarvaisia pallejaan ikuisesti.

Huomenna joudun elämäni ensimmäisen kerran urheilukilpailun  lähettäjäksi. Asia pelottaa minua  aika tavalla. Urheilijoita on   ainakin 100, luultavasti 200. Ja kaikki  ovat  keski-ikäisiä miehiä, jotka yrittävät  jo lähdössä varastaa  ainakin  10 sekunttia.

Minulle on uskottu mahtava  ja iso kello, joka  piippaa 5 piippausta ennen kuin antaa lähtijälle yhtäjaksoisen lähtömerkin. Minä olen vakuuttunut, että tuo helvetinvempele pettää minut huomenna  ja saan martyyrikuoleman  vihaisten urheilijoiden  toimittamana. Olen kaivanut  varastosta herätyskellon  varakelloksi. Siitä voi  helposti lukea  lähtöajan   plus  miinus 3 minuutin tarkuudella. Ja  kännykässäkin on kello. Ja jos on aurinkoista, ajan voi  määritellä  auringon aiheuttamasta varjosta.

Taikka omasta pulssista. Joka 120 sykäyksen jälkeen voi  ajatella, että minuutti edellisestä lähtijästä on kulunut  ja voi  hyvillä mielin päästää uuden kilpailijan matkaan. Jotain kamalaa  joka tapauksessa tapahtuu, siitä olen varma.. Viidenkymmenen vuoden urheilupilkkani tullaan kostamaan minulle huomenna. Hyvästi rakkaat lukijat

Advertisements