Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Month: joulukuu, 2014

Tulevaisuus tinasta

Tässä lukijoiden  tueksi  lista  uuden vuoden  tinatulkinnan saloihin. Emme ota vastuuta  ennustusten  toteutumisesta.


Aasi: Perintö

Ankka: Raha

Ankkuri: Onni, Rakkaus, Raha

Apilanlehti: Onni

Apina: Salainen vihollinen

Ase: Epäsopu

Auto: Raha, Ystävän vierailu

Avain: Raha, Naimiset

Enkeli: Onni, Rakkaus

Hattu: Menestys

Hevonen: Matka

Hevosenkenkä: Onni, Onnistunut avioliitto

Hiiri: Köyhyys

Hiput: Raha

Hämähäkki: Raha

Härkä: Vihamiehen herja

Jänis: Menestys kaupungissa

Kala: Hyvät uutiset ulkomailta

Karhu: Matkustus

Kattila: Kuolema

Kauris, Hirvi: Riidat, Epäonni kaupankäynnissä

Ketju: Ehjä: Naimiset, Rikkoutunut: Vastoinkäymiset

Kettu: Petollinen ystävä

Kirje: Merkittävä uutinen

Kirves: Vaikeuksien voittaminen

Kissa: Petos

Koira: Uskolliset ystävät

Komeetta: Epäonni

Kori: Perheenlisäys

Kotka: Onnekas asuinpaikan muutos

Kruunu: Valta

Kukka: Ihailija, Naimiset

Kuunsirppi: Menestys, Onni

Kuusi: Onni

Kärryt: Matka, Vaihteleva onni, Köyhyys

Käärme: Vaara

Laiva: Matkustus, Onni, Ystävän vierailu

Lehmä: Raha

Leijona: Menestys ystävien avulla

Lentokone: Matkustus, Epäonnistunut hanke

Lepakko: Epäonnistunut hanke

Linna: Odottamaton onni tai perintö

Lintu: Onni, Matkustus

Lippu: Vihamiesten vaara

Lohikäärme: Suuri ja yhtäkkinen muutos

Luostari: Onni

Merenneito: Epäonni

Mies: Vieras saapuu

Naisen pää: Riita naapurin kanssa

Neliö: Rauha

Norsu: Onni, Terveys

Numerot: Onni, Terveys, Avio-onni

Nuoli: Uhka nuolen osoittamasta suunnasta

Omena: Pitkä ikä, Raha

Omenapuu: Matkustus

Perhonen: Onni, Nautinto

Petoeläin: Epäonni

Pilvi: Epäonni

Pistooli: Katastrofi

Puukko: Epäsopu

Pässi: Vihamiehet

Pöllö: Epäonni, Sairaus, Köyhyys, Häpeä

Risti: Epäonni, Viivästys, Kuolema

Ruukku: Terveys

Ruumisarkku: Kuolema

Ruusu: Onni

Röpelöisyys: Raha

Sakset: Epäonni, Riidat, Ero

Sammakko: Rakkaus, Raha

Sateenvarjo: Epäonni

Sieni: Riita, Ero

Sika: Onni, Epäonni

Silta: Matkustus

Sirpaleet: Epäonni

Sormus: Naimiset

Sydän: Nautinto

Talo: Menestys liiketoimissa

Tammenterho: Terveys

Tiimalasi: Välitön perikato

Tikapuut: Matkustus

Tuoli: Perheenlisäys

Tykki: Onni

Tähti: Menestys

Vasara: Voitto vihamiehistä

Vuori: Voimakkaat ystävät

Monta vuorta: Voimakkaat viholliset

Ympyrä: Sairaus, Raha
Muita hyviä ennustuksia  jaamme  pieteetillä ja vain todelliseen hätään. Jos  on niin, että puoliso joltakulta  puuttuupi, niin tässä hyvä neuvo illaksi.

Puolisoa vailla olevan pitää syödä seitsemän tai yhdeksän suolasilakkaa, pyrstö edellä. Sitten yöllä tulee unissa janoiselle tarjoamaan juotavaa se oikea, eli tuleva aviopuoliso.

Tätä meinaan koittaa itsekin, vaikka aviossa jo olenkin ja tiukasti. Olisihan se helpottavaa, jos se oma vaimo tulisi aamuyöstä avatun olutpullon kanssa  sängyn viereen ja kysyisi, josko rakas  ottaisi janoonsa  viileää juomaa.

Mainokset

Opettelua

On kohta opeteltava taas  kirjoittamaan uusi vuosiluku. Siinä sitä on tämän ikäiselle  vanhukselle  taas tekemistä ja hommaa. Ainoa lohtu on se, että luulen tietäväni sen vuosiluvun, mitä pitää ryhtyäö opettelemaan. Viikonpäivistä en ole ollut  selvillä enää viikkoon. Edes ruokalajeista  sitä ei voi päätellä. Lumen lisääntymisestä  päättelen sen, että kevääseen päin ollaan menossa kuitenkin. Roskis  taas on tienposkessa niin  täynnä, että  uskoisin nyt elettävän joulun ja uuden vuoden välistä aikaa, jolloin  jäteyhtiö ei  tihennä keruuvuorojaan ja jätteen syntyminen  on  exponentiaalista. Mihin sitä piilottaisi  ensi viikon jätteet ?

Kohta kirjoitetaan vuosi, jona  vuonna minulla on teoriassa mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle. Kotona minulle teetetttävä  työ näyttää kuitenkin niin mittavalta, että luultavasti  kokoaikainen työskentely riiviöiden parissa on houkuttelevampaa.

Ei siis lupauksia tänäkään vuonna. En jää eläkkeelle, en ainakaan  vapaaehtoisesti. En lopeta tupakanpolttoa, kun olen sen jo  käytännössä lopettanut monta vuotta sitten. En vietä tipatonta  tammikuuta, kun en tykkää kiusata tuttua miestä. Juon ne saunaoluet ja perjantaioluet  entiseen malliin. En lupaa kirjoittaa tätä blogia  joka päivä. Tämä on alkanut vähän tökkiä nimittäin viime aikoina. Olen tässä iässä huono  tekemään mitään pakolla.

Verenpainetta lupaan mitata aina kun  ihastuttava  työterveyshoitaja minua siihen innostaa. Eilen se oli 107 / 72. Kuten huomaatte, se on aivan liian alhainen. Jos se pysyy tuolla tasolla, työterveyshoitaja ei ole enää minusta kiinnostunut, eikä kutsu luokseen. Sellainen  tuleva vuosi tuntuu  tyhmältä ja tympeältä.

Painoa olen saanut joulun aikana kerättyä 3 kiloa lisää. En lupaa sitäkään kerätä  yhtään enempää. Enkä ajattele tuota kolmea kiloa ongelmana. Minulla on salkussa 600 esseevastausta lukematta ja arvostelematta. Aikaa siihen  on 16 päivää, joista puolet on erilalisia  vapaapäiviä. Minä takaan, että kun olen finaalissa ja  600 paperia on  luettu, minulla ei enää ole  noita kolmea kiloa. On se niin oksettavaa puuhaa.

En ammu raketteja enkä vala tinaa. Humpuukia. Teen kumminkin ennustuksia noiden 600 essee vastauksen pohjalta. Puoskari -grafologina on mukava  käsialojen perusteella perehtyä opiskelijoiden luonteenlaatuun ja  mielenliikkeisiin. Sitä on mukava harrastaa kun tekstien substanssi usein on kuitenkin aika puuduttavaa.

Blogin seitsemäs vuosi on kulumassa nyt. Keväällä pyörähtää liikkeelle kahdeksas vuosi. Blogin  lapsuus on ohi.

Minä olen miettinyt …….

Niin….. olen miettinyt sitä, että Jenni Haukio on ihana ja Sauli Niinistö on  suosionsa huipulla. Kansakunnalla on tyylikäs ja oivallinen keulapari, joka toistaiseksi on  selvittänyt hienosti toimensa ja edustuksensa. Maa taiteilee  eurooppalaisen unionin  ja menneisyytensä välissä  ja tekee oivallisia  hovikumarruksia  oikealle ja vasemmalle. Näyttää jopa siltä, että lopulta myös uskallamme tiukan paikan tullessa kumartaa myös  itsellemme. Sellaistakin harvinaisuutta ja rohkeutta on  ilmassa.

Mutta olen miettinyt sitä, millainen elämämme olisi, jos Sauli Niinistö olisi hävinnyt  presidentin vallit. Hänen  kilpakumppaninsa  kalkkiviivoilta olisi tullut ja riipaissut  ohi Saulista.

Näen lievää vakavampaa komiikkaa  siinä, että  kansakunta  sydän syrjällään ensin odottaisi  presidentille  kutsua Moskovaan, sitten  jännäisi, lähtisikö puoliso  mukaan ja ja kun kutsu viimein tulisi ja lähtö koittaisi, millaisen selfie – jatkovarren avulla  Vladimir  presidentti Haavistoa  kättelisi ?

Ehkä Vladimir olisi hyvinkin  höveli, kun hänellä nykyään on kovasti heikosti  kavereita ja  ihan saavin pohjia  jo kallistamalla  kaavitaan , kun  Pohjois- Korean päämies tulee vierailulle, jos sattuu uskaltamaan pois omasta maastaan .

Semmoisia  minä mietin. Ja ihmettelen, olenko terve,  kun päänuppi tuottaa tuommoisia  juttuja

Tuomas tulee

Tuoppi kainalossa. ja miten  sitä sanottiikaan ennen muinoin.  Sattumaa ei liene se, että talvipäivän seisaus osuu suurin piirtein samaan kohtaan. On aika  huokaista helpotuksesta, sillä päivä on kohta  pitenemässä.

Itsenäisyyspäivänä pantu joulusahti valmistuu  kovaa vauhtia. Ajoitus näyttää osuvan  hienosti kohdalleen. Kuohukäyminen loppui 8 päivä joulukuuta.  Eilen lapposin   hänet käymisastiasta  hiljenemisastiaan. Hiivasakat  jäivät pohjalle. vanhat ihmiset sanovat,  että sahti   viihtyisi paremmin hiivan päällä ja se pohjassa oleva sedimentti suojelisi  sahtia  seuraavat pari viikkoa. Voi olla.

Minä kuitenkin lapposin  juoman toiseen astiaan, missä  sahti saa nyt rauhoittua  jouluun asti. Se lappoaminen on tarkkuutta vaativaa työtä. sahtia tahtoo väkisin mennä imemisvaiheessa suuhun. Sen mausta taas  huomasin  heti  sen, että nyt on oltava todella  tarkkana sen säilyvyyden kanssa. Ei helposti säily tämä nyt kovin pitkään, sillä on aika  hyvin onistunut joulusahti.

Tuoksussa on banaania paljon, niin kuin  pintahiivaoluessa   kuuluukin olla. Banaanin  seassa on  katajaa ja humalaa, sillä käytin  molempia aika runsaasti  prosessissa. Sitten siinä tuoksussa on hieman aprikoosia ja jotain vieläkin eksoottisempaa  hedelmää.

Väri on tummanruskea ja se on läpitunkematon. Siitä voi päätellä jo sen, että tämä sahti  on juhlasahtia eikä sen määrää ole  venytetty vierrettä  vedellä valelemalla. Maku on  banaania. Mukana on  taas aprikoosia, mutta myöskin katajaa ja humalaa. Makeaakin sahti on. Ei puhettakaan, että olisi päässyt liian kuivaksi käymään. Suutuntumaan leviää välittömästi vahva lämpö, joka leviää  suun limakalvoilta kurkkuun ja  sitten vatsalaukkuun. Lämpö tulee vahvuudesta. Alkoholi ei kuitenkaan maistu ollenkaan.

Jälkimaku on pitkä ja harras. Se kestää ja kestää ja kestää. Vaikka sahdin lämpötila nyt on  + 7 astetta, jälkimaku kestää  kymmenen minuuttia, vartin.. enemmänkin.

Olo on aika pikkupoikamainen. olen jälleen  hitsannut itseni  tuhansia vuosia vanhaan  ketjuun kiinni  omana lenkkinäni. On syntynyt  upea ja eksoottinen juoma.  Se on syntynyt samoista  aineista ja samoilla työmenetelmillä kuin esi-isien juomat. Tästä puuttuu bulkki-lagerin räjähtävä hiilihappo ja pitkä säilyvyys. Bulkki- lagerista  taas puuttuu kaikki muu.