Härkäviikot

by Michael Tillman

 

Ihminen tekisi  jotain kivaa. Kuten esimerkiksi kirjoittelisi tekstiä kaiket päivät. Taikka joisi olutta ja söisi suklaata  ja lukisi MURAKAMIA sohvalla selällään. Ja välillä kirjoittelisi vähän novellihahmotelmia, kävisi kävelylenkillä, poikkeaisi pubiin ja taas  lukisi sohvalla MURAKAMIA.

Taivas ei vain tunnu laskeutuvan maan päälle.  Silti välähdykset synkkyyden keskellä pitävät unelman elossa.

Eilen nimittäin  tapasin  oikean kirjailijan.

Siis ihmisen, joka on julkaissut  kirjan, romaanin, ja jota  kirjakaupassa edelleen myydään 20 euron  hintaan. Tapaaminen  oli  mukava ja miellyttävä. Mukavinta oli  kuitenkin tapaamisen  aihe. Kirjan julkaissut henkilö nimittäin  opasti minua kirjoittamisessa  ja tekstin tuottamisessa.  Minulle on nimittäin siunaantunut uusi tehtävä jälleen. Pääsen kirjoittamaan  tekstiä  omien kokemusteni  ja havaintojeni  pohjalta ja siitä maksetaan tätä kuukausipalkkaa ja sen saa tehdä työajalla. Eihän se tietenkään kokopäivätoimista  ole, mutta kuitenkin.

Huomenna aloitan. Kysyin, onko mitään limittiä. Kuinka paljon voin kirjoittaa ?

Saa kuulemma kirjoittaa niin paljon kuin  viitsii ja jaksaa ja yksityiskohtia  havaitsee.

Kyllä tämä tästä kevääksi muuttuu.

Mainokset