Koskela Suomesta, syö rautaa ja paskantaa kettinkiä

by Michael Tillman

Uuden Suomen  blogikeskustelussa elokuvaohjaaja Aleksi  Bardy  tuo itsenäisyyspäivänä esille huolensa siitä, että niin moni suomalainen  johtaja edelleen  haluaa olla Koskela, alaisten rakastama ja esimiesten vihaama.

Muutama täsmennys tuohon elokuvaohjaajan vuodatukseen.

Koskelan hegemonia Tuntemattoman johtajuusekologiassa kesti noin 1990 vuoteen asti. Tai sanotaanko niin, että lamaan  ja uuteen tuntemattomaan asti. Uusi tuntematon valmistui vuonna 1985. Se ja hullut nousukauden loppuvuodet saivat aikaan sen, että tuntemattoman johtajuusgalleriassa Koskela menetti asemansa. laman jälkeen ei ole Suomessa leadership – alttareilla Koskelan perään  hinguttu.

Elokuvaohjaaja on ihan oikeassa. Hän on vain 20 vuotta myöhässä tuon havaintonsa kanssa.

Itse olen leadership – juttuja opettanut 35 vuotta kahdelle eri esimiesasteelle. Olemme opetuksessa analysoineet Tuntemattoman johtajuuskuvaa noin 60 kertaa.  Nytkin niitä analyysejä olisi luettavana yli 60  kappaletta.

Joka kerta elokuvaa katsoessa  tarkkaavainen  katsoja syventyy yhä selvemmin  tutkimaan Kariluodon johtajuutta. Kun mukaan otetaan kirja, nuorempi elokuva  Tuntemattomasta ja uudempi sotilasjohtamisen doktriini  Everstiluutnantti Nissisen syväjohtamisesta, niin aivan oikein … Koskela ei ehkä enää osaa paskantaa kettinkiä eikä jerusalemiin menolla ole ihan funktiota.

Eikä itsensä uhraamisella.

Ja kysehän on Linnan kirjoittamasta fiktiosta. Kyse on punakaartin plutoonanpäällikön pojasta, jonka suurin tehtävä on kansakunnan eheyttäminen, ei esimerkillinen johtaminen.

Taitava hän on. Taitava, mutta niin pehmeä. Tässä yhteydessä tulee mieleen toinen taitava johtaja, joka hänkin halusi säästää miehiä. Häneltä oli jo isä ja veli mennyt Vilppulassa.

Hän ei koskaan saanut kenraalin natsoja. Silti häntä pidetään edelleen Seinäjoen viinakaupan liepeillä ja Lapualla tolkkuna miehenä.

Summa summaarum…

Koskela on  herkkä ja hieno kuvaus siitä, miten tavallinen koulujakäymätön  kansanmies joutuu asettamaan  vaatimukset  etusijalle ja joutuu ” pettämään itsensä” . Koskela  uhraa kaluston suohon, Koskela vie joukkonsa  renkaasta turvaan ja koskela on kansakunnan  ikooni -rainassa omalla paikallaan. Koskelan  asema saneltiin 1918 Tammisaaressa. Plutoonan komentajan säästymiselle  täytyy olla jokin syy.  Se  syy nähtiin  Tampereella pari tuntia sitten, Se syy nähtiin  Koskelan kasvoilla siinä vaiheessa, kun  elokuvakatsojan perse on jo tulessa ja puutunut.
Eli….

Minä olen jo 25 vuotta opettanut, että jos itsellenne kehittyvää johtamiskuvaa haluatte esikuvaksi märkiin sotauniinne, niin Kariluoto on minun tarjoukseni. Hän olisi aika hyvin selvinnyt jopa laman jälkeisestä maailmasta. Hän  oli tyypillinen arvojohtaja, jonka moraali oli korkealla  tasolla. Kun Koskela oli sotaan kyllästynyt,  Kariluoto  oli sotaan tottumaton. Fiktio tarvitsi  kapteeni Kaarnan ja  lopulta vielä vänrikki Jalovaaran, jotta  paketti saatiin purkkiin.

Tänään  nähtiin, että Kapteeni Niinistölläkin  on taiteilemista  näissä johtamisasioissa. Viehättävän Jenni Haukion käsiala ja mieltymykset näkyivät illan suurenmoisessa ohjelmassa niin selvinä, että minulle tuli tippa linssiin. Salon kova poika  on viimein löytänyt voittajansa. Hänestä on tulossa hyvää vauhtia  tämän vuosisadan Kariluoto. Häntä pystyi Lammio ( Tarja Halonen ) kiusaamaan sen verran, että majurin napit jäivät saamatta 2007. Ministeri  Häkämies. pystyy varmasti kertomaan tarkemmin.

No, mun  työhuonekaverini on  kapteeni, minua  nuorempi mies.  Hän on tolkku kaveri. Samassa työporukassa kuljetaan ja mukana  on kersantti ja luutnantti. Näinä aikoina Euroopassa se on  yhtä kummallinen kombinaatio kuin  matkapuhelin  vuonna 1990. Minä olen  tykkimies.  Mutta minä olen ainoa heistä, joka opettaa  johtamista.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille !

Minä olen Kariluodon  miehiä. Ainakin hän pääsi naimalomalle. Koskelan lomista kerrotaan  kovin  mitäänsanomattomasti. Lammiota minä oikeastaan olen aina epäillyt  vähän patologisuuden perusteella  narsistiksi ja että hänellä olisi hyvin voinut olla joku Narkisos  jemamssa kotisuomessa.

Konsertti oli tyylikäs. Ja jos se on minulta  jäänyt viime aikoina korostamatta, niin olen ollut vieraana Jenni Haukion isoisän kesähuvilalla ja uinut  niin peijakkaasti  8 – vuotiaana.

Mainokset