TE- keskuksessa

by Michael Tillman

Työkkäri on ottanut käyttöönsä diskurssin. Se ei ole enää työkkäri, vaan TE- keskuksen   joku helkakri työvoimatoimisto. Työvoima……. hmmm…

Kaikki  toimiston asiakkaat näyttivät minusta hyvin voimattomilta ja epätoivoisilta. Ehkä  työvoimatoimistossa heille jaetaan  voimaa. Minä en saanut kuin  vähäsen uutta voimaa.  Minulla oli salkussani mukana  CV suomeksi ja toinen englanniksi. Minulla oli   mukanani  helkkaristi todistuksia. Minulla oli päälläni  puhdas kauluspaita ja kaulallani  Lagosten hajuvettä.

Ajattelin, että tiedot otetaan heti ylös, ajetaan tietokoneelle ja siitä paikasta  asiakkaan käsketään lähteä suoraa päätä työhaastatteluun, koska tietokone oli sylkenyt kidastaan sopivan työpaikan.

Ei kuulemma vielä kannata ilmoittautua  työttömäksi. Vasta kuulemma myöhemmin. Se asia oli minulle suuri pettymys. Olisin mieluummin  työtön työnahakija taikka muutosturvan asiakas, kuin että  joudun nimittämään itseäni irtisanotuksi.

Sain kuitenkin   toimistosta pienen voiton itselleni. Ahkera opiskelu on aiheuttanut sen, että työvoimatoimisto hyväksyy opiskeluni sivutoimiseksi opiskeluksi ja sallii sen jatkua työttömyyden aikana ilman, että he ryhtyvät perimään tukea pois, taikka ilman, että he  vaatisivat minua hankkimaan  5 opintopistettä kuukaudessa suorituksia.

Minulla on siis edelleen seuraavat kolme vuotta taskussani Itä -Suomen  yliopiston opiskelijakunnan  opiskelijakortti, joka takaa minulle  huomattavia etuja  tavalliseen   työttömään verrattuna. Tästä se lähtee. Kohta taas luetaan silmät ristissä ja  pikkuaivot ruvella  kirjallisuustieteen  tenttikirjoja. Kirjoja, joiden kirjoittajat ovat naisia, jolla on hassuja kaksiosaisia sukunimiä.

Syyskuussa puen ylleni  limevihreän  Jokapoika -maripaidan, samettifarkut ja  vyölaukun . Syyskuussa hyppään taas junaan ja lähden  tenttiin katselemaan  kauniita opiskelijaneitokaisia. Tärpit osuvat kohdalleen ja ympärillä on laumoittain  40 vuotta nuorempia naisia,. Silloin sitä tuntee elävänsä.

Huomenan ryhdyn nakertamaan  työttömyyden kivijalasta  lisää  palasia pois. Tästä hommasta on etsittävä  hyvät puolet  väkisin,  taidolla ja oveluudella. Huomenna ryhdyn rakentamaan  itselleni  netti -CV esitystä. Siis ansioluetteloa. Siitä ei tulekaan ihan mitä tahansa  ansioluetteloa. Uskoisin, että  siihen pystyy  liittämään paljon  sellaisia yksityiskohtia, joilla ja työnantajan  mielenkiinnon  heräämään.

Taidan  laittaa  sähköiseen ansioluettelooni sen asian, että osaan  kutoa puikoilla  lapasia ja kaulaliinoja, pystyn erottamaan sokkotestissä  toisistaan 7 erilaista  viskiä ja minulla on  3000 olutpullon korkkia kokoelmassani. Lisäksi taidan laittaa ansioluettelooni linkin tänne blogiin.

Jos vaikka  työpaikkaa ei irtoaisikaan, niin ainakin  saisin noita lukijakäyntejä lisää

Mainokset