Maanpetturi 2

by Michael Tillman

Valonen hidasteli sätkiensä kanssa ja  ripotteli presuja  pitkin jalkakäytävää. Se oli ollut kalatehtaalla  perkaamassa  valtameren kaloja  yhden vuoden ja oppinut siellä norjalaista sätkätupakkaa  polttamaan. Se sanoi meidän ehtivät hyvin, sillä se oli kokemuksesta oppinut  sen, että kapakassa ei ole koskaan niin mukavaa ja väreilevää kuin matkalla sinne.
Puhuttiin sen elämästä. Sitä hermostutti  pikkutakkini ja pitkä päällystakkini.
Sanoin sille, että  kotipuolessa ei enää ollut lehmiä kuin Kuusistossa. Sieltä maidon haki  tankkiauto ja kylän nuorten miesten  oli pakko  etsiskellä töitä jostain muualta kuin maitoauton lavalta.
Sanoin vielä Valoselle, että Kuusistossa on navetassa kuusi palkattua lypsäjää, eikä kellään ole tämän maan passia.
Se kysyi, ovatko hyvän näköisiä.
Sanoin Valoselle, että muistiko se sen, kun luokkaretkellä se Norlundin  linja-auton takapenkillä,  keskikoulun neljännellä luokalla  riisui Erkkilän Mirvan sukkahousut. Se sanoi hyvin muistavansa. Muisteltiin Mirvan pisamia ja  juotiin lisää. Se sanoi sen olleet se kevät, kun se menetti  juuri saamansa ajokortin.
Menin vessaan.  Siellä huudettiin. Lattia lainehti. Humalainen mies tuli kopista ulos. Se jäi keskelle lattiaa  seisomaan ja kysyi, että mikäs herra se täällä kusee ?
Sanoin sille  etunimeni. Se  katsoi minua, horjui, jatkoi katsomista  ja sitten sen  kasvoille syntyi  ovela hymy.
–         Ulla pulla dof  kingelaare  koff !!!!
Se rummutti  kopin seinään  pitkän riffin ja näin, että se oli joskus palikoita käyttänyt.
Menin ulos vessasta. Ovi  sulkeutui hitaasti.
–         Ulla , saatana, sä pääset vielä pitkälle. Ulla, perkele, kunnon kommunisti ! Mä olen ylpeä susta. Ulla, laita  luu kurkkuun niille !!
Menin pöytään. Valonen oli häipynyt toiseen pöytään. Se ei huomannut minua. Sillä oli kovasti asiaa vanhalle miehelle ja sen seurassa olevalle naiselle. Näin, että ne olivat siirtyneet pieniin ja vahvoihin juomiin.
Ajattelin Ullan isää vessassa. Ajattelin, että voisin mennä sille sanomaan, että se voisi  mennä ja pitää Valoselle seura, niin Valoselle  ei tulisi paha mieli  lähdöstäni
Jätin kuitenkin menemättä.


Advertisements