Aikuisten satu

by Michael Tillman

Wyatt Earp se siinä keikkuu tuolillaan, vaikka aivan varmasti on kotona kielletty ja varoiteltu. Hän keikkui tässä tunti sitten elokuvassa ” My Darling Clementain”. John Ford oli  ohjannut Henry Fondaa ja vaikka hyvää vain tietenkin yritettiin aikoinaan, niin kaikki Teema – kanavan katselijat tänään taas todistivat, että ihan pohjalaisen  pienyritysilmaston  mukaisesti priimaa tässäkin pakkasi pukkaamaan. 
Toisessa  kuvassa  taas eletään  sen jälkeistä aikaa, kun postivaunut ovat tuoneet Clementinen kaupunkiin. Rio Bravossa John  ” vänkyrä” Wayne yrittää saada  Angie Dickinsonia   seuraavana aamuna lähteviin vaunuihin huonolla menestyksellä. Tässä tämäniltaisessa elokuvassa Henry Ford puolustaa tytön oikeutta jäädä kaupunkiin.
Kuvassa Seriffi  Wayatt Earp  kysyy baarimikolta, onko tämä koskaan ollut rakastunut. Ja Mac vastaa, että  en. Olen koko ikäni ollut baarimikko. Kohtaus on upea ja iätön. Se on lähes yhtä upea kuin se, jossa John Ford laittaa  kiertävän  komeljantterin  lausumaan Shakespearea  tappajalauman keskelle. Seriffi ja Doc Holliday  seuraavat vierestä. Yleisönä on murhamiehiä. Ja Doc  kuiskaa juopolle taiteilijalle Hamletin  yksinpuhelua.
Elokuva loppuu  tuttuun tapaan. OK Corallin  talleille  tulee tässäkin elokuvassa lähtö ja paha saa palkkansa Tohtori Doc Hollidayn tuhoksi käy keuhkotauti. Ja Clemtinestä tulee opettaja. Kovia kohtaloita kumpikin.
Merkittävä tämä elokuva on. Tästä elokuvasta nimittäin puuttuu lähes kokonaan länkkärissä yleensä  esiintyvä ” kampurajalka” , ” huuliveikko” , ”hölmö veteraani ” tai  joku  muu Walther Brennan – ikoni. Tässä elokuvassa ollaan tosissaan ja  paha saa totaalisesti palkkansa. Paha nainenkin kuolee.  Tämä on tietenkin varsin ymmärettävää. Elokuva valmistui 1946, eivätkä silloin vielä kaikki sodan  haavat olleet edes lakanneet vuotamasta. .
Advertisements