Olen palannut turneelta !

by Michael Tillman

Palataan vielä hetkeksi viikonlopun tunnelmiin ja tehdään muutama asiaankuuluva tunnustus. Lähihistorian kertaus  kuului jo aikoinaan teini-iässä maanantain  tärkeimpiin asioihin, joten mikäpä ettei nytkin, viimeisen lomaviikon alkaessa  voisi tehdä saman.
Ensiksikin, työnantajalle tiedoksi; Smartumin kulttuurisetelit on nyt sitten tuhlattu syntisen jatsin kuunteluun, eikä vanhakantaiseen  sinfoniaorkesterin konserttiin taikka Jotunin Huojuvaan taloon. Sinne menivät. Vaativat tosin todistamaan, että minä olen se, jonka nimi setelissä  lukee. Tavallisessa setelissä ei tunnu samaa ongelmaa olevan, vaan kulloinenkin haltija voi käyttää sitä huomattavan anonyyminä. Tämä vinkiksi työnantajalle, mikäli se katsoo edelleen voivansa työsuhdettani jatkaa.
Istuin  Kirjurissa entisen  ministerin ja entisen kansanedustajan vieressä. Emme saaneet aikaan  mitään  riitaa musiikin suhteen ja puoluepolitiikankin suhteen erot olivat lähinnä pieteettisiä. Minä olisin  hirttänyt useimmat päättäjät munistaan lyhtypylvääseen, mutta entinen  ministeri  kaulasta, sillä hän  epäili, että kaikilla rosvoilla ei munia ole. Lyhtypylväitäkään ei joka paikassa ole, joten päädyimme mihin tahansa ripustuspaikkaan.
Mutta hän tunsi sukunimen  perusteella isäni ja setäni, joten tästä edespäin aion blogimaailmassa  käyttää itsestäni termiä; ” poliittisissa piireissäkin tunnettu”.
Kävin meressä uimassa. Se oli kesän ensimmäinen uimareissu ja ellen pääse mereen uudelleen tänä kesänä, niin  taitaa olla niin, että golf- kenttien  vesiesteet ja  makeanveden järvilutakot kierrän kaukaa.
Luvialla oli samaan aikaan menossa Länsi-Suomen rukoilevais-liikkeen suviseurat. En poikennut tällä kertaa sanankuuloon, vaikka semmoinen aina  hyvää syntisäkille tekisikin. Viimeiset viikot golf-kentillä ovat lisänneet suuresti taakkaani.
Tarkka lukija huomaa, että käytin monikkoa. Niinpä on ehkä syytä tunnustaa, että kävin  möyrästämässä Nakkilan golf – kentällä 6 väylää  ja  selvitin vasta viimeiset 3 väylää tyylikkäästi.
Mutta muuten oli kivaa. Satakunta näytti kaikki hienot puolensa ja iski jälleen koti-ikävän pintaan. Meri jätti suolaa iholleni ja se kaihoisasti vähän kirvelee, kunnes  muutaman viikon kuluttua muuttuu siedettäväksi ikäväksi.
Ikävää hieman  helpottaa se, että olen saanut kaksi uutta lukijaa. Tervetuloa Jane ja HikkaJToivottavasti viihdytte täällä. Tai Jane. HikkaJ on lukenut palstaa jo vuosia. Huomaan, että hän on odottanut  kärsivällisesti niin kauan, että 99 lukijaa on ilmoittautunut  tuohon sivupalkkiin. Niinpä sinä, HikkaJ, kollega, olet lukija numero 100. Käykää lukemassa myös   näiden kahden sivustoja. Molemmissa on paljon  herkullista pohdittavaa.
Minä ryhdyn seurustelemaan tyttären ja vävyn kanssa, valmistautumaan viimeiseen lomaviikkoon  ja  takomaan päähäni, että vielä on kesää jäljellä.
Mainokset