Lähden maantielle

by Michael Tillman

Tästä hetkestä juhannukseen asti  olen pääasiassa maantien päällä. Käyn tervehtimässä  amk- opiskelijakaartia työpaikoilla, toimistoissa ja tehtaissa.

Blogi päivittyy sen vuoksi  tästä lähtien paljolti huomioilla siitä, mitä tuolla tienpäällä näkyy ja kokee.

Tulen seuraavien  viikkojen aikana taktikoimaan niin, että matkanvarrella olevien ABC- tavernoiden  ruokalistat eivät  muutu ja vaihdu samaan tahtiin kuin minun ajolenkkini. Viime vuodelta on karmeana kokemuksena  se 10 päivän ajanjakso, jolloin vaihtelin minä kyseisiä huoltamoja miten tahansa, joka päivä p uolentoista  viikon aikana listalla oli samanlaista kanaa ja samanlaisia ” aurinkovihanneksia” . Harmi kyllä. kyseiset ketjut ovat tappaneet maaseudulta paljon hyviä ruokapaikkoja.

Saatan  tutustua tänä vuonna nakkikioski-kulttuuriin ja annosten  nautinnollisiin  nimiin.

Raportoin, kunhan raportoitavaa on.

Ps.  klo 16.15.

Oli kivaa….. maantietä riittää ja kummallisia  juttuja. Tänään näin  Valtatienylitystä  varten liito-oraville rakennettuja pylväitä, turkkilaisen  ravintolan, jossa sai syödä niin paljon kuin jaksaa kiinteään hintaan ja  vielä näin hirmuisen taitolentonäytöksen.

Hyvin lähellä oli myös se, että olisin  päässyt osakkaaksi  hyvin tuottavaan   liikeyritykseen, jossa käytettäisiin  keskeisesti  hyväksi allekirjoittaneen keski-ikäistä miehenvartaloa.

Jos meno tästä vielä yltyy, juhannuksena olen  kokemut enemmän  juttuja  kuin Hemmingway ehti elämänsä aikana kirjoihin kirjoittaa.

Advertisements