Paavo Eisenstein

by Michael Tillman

Muun kansan tavoin vappu on näköjään mennyt Paavo Väyryseltäkin  hulinoidessa. Paavo on käynyt nauhoittamassa vappupuheensa etukäteen Kyösti Kallion patsaalla. Hän peräänkuuluttaa sopua ja yhtenäisyyttä puolueelle ja kansalle. Ulkopuolisesta homma näyttää hupaisalta  riidankylvämiseltä ja pysähtyneisyyden ajan  kulisseilta.
Väyrysen puoluekumppanit ovat maakunnissa saaneet viimeaikoina aikaan monen sorttista hajaannusta ja älämölöä. Kun valtakunnan politiikassa opposition mahdollisuudet ovat sitä, mitä ne  ovat,  toimintainto ja hupi on otettu  Keskustan maakuntapolitiikassa takaisin moninkertaisesti ja saatu aikaan surkeita  näytelmiä ja köppäistä  puuhastelua.
Muiden puolueiden  ja tavallisten  rivikansalaisten tilanne on sikäli armollinen, että heidän ei tarvitse näistä juurikaan enää välittää. Jäseneksi värväämisen ja puheenjohtajaäänestyksen kiertäminen on helppoa ja vaivatonta.
Mutta asiaan. Piruilulle ja ironialle on tietenkin joku  syy. Sen voin nyt teille tässä paljastaa. Minuun iski hirmuinen flunssavirus. Hyvä ei ole nyt olla sängyssä, eikä  tuolissa, eikä missään. Poskiontelot ovat täynnä räkää, pää turpoaa, yskittää ja lämpö nousee. Eikä Paavo kyllä helpota yhtään tätä flunssa-asiaa.
Tämä seuraava lause nyt varmasti jakaa lukijat rankasti: Mutta minun mielestäni Fingerpori- sarjakuvan  päähenkilöt muistuttavat  jotenkin, aikaisemmin olisin sanonut ehdottomasti persuja, mutta  nyt sanon, että muistuttavat  jotenkin  opposition väkeä taikka  keskustalaisia.
Vastalauseiden hitaasti hiljetessä myönnän, että ei tietenkään ulkonäöllisesti.  Siinä suhteessa Heimo Vesa muistuttaa sarjakuvanpiirtäjää. Ja muut henkilöt muistuttavat  ketä muistuttavat . Ajattelin  lähinnä toiminnallisesti. Kaikki mihin tartutaan , menee päin seiniä. Jokainen viesti, mikä sanotaan, ymmärretään vääriin tai  sitten liian kirjaimellisesti. Sarjakuvan hahmot  touhuavat todellisuudessa oman todellisuutensa vankeina ja  siitä ristiriidasta tulee sitten sitä hauskuutta.
Paavo puhumassa aaton aattona Kallion patsaalla puolueenyhtenäisyydestä. Helvetti,  yksinään. Taustalla Kansallismuseo, Finska Antikvariat, ja joku pyöräilijä vilahtamassa sadan metrin päässä. Kuka on ollut se poliittisesti luotettu kuvaaja, joka on filmannut  käsivaralta, ja totisella naamalla ? Vuokko, bussikuski, Neittanmäki ?
Asettelusta ja kuvakulmasta päätellen tästä tulee  Post -neorealismin  kulttielokuva  sen jälkeen  kun Kaurismäkien jälkeinen  tyhjiö jotenkin täyttyy
Mainokset