Yksi kansa – yksi rintama

by Michael Tillman

Tuommoinenkin  kirja näyttää kirjahyllyssä olevan.  Jatkamme siis tänään kirjahyllyn aarteiden  kartoittamista .

Kirjan  kirjoittaja on Laurin Zilliacus, jonka sukupuolesta  suomenkielisenä pölvästinä  en meinannut saada  mitään tolkkua. Joku  lähde kertoo hänet Konnie Zillacuksen  tyttäreksi, toinen lähde taas pojaksi. Tarkemmin kun asiaa tutkin, tämä talvisodasta  kertovan kirjan tekijä onkin kiinnostava rauhanoppositioonkuulunut mieshenkilö.
Rauhanoppositio  tuntuu  koostuneen aikoinaan pääosin  sosialisteista  ja RKP:n kansanedustajista. Myöhemmin siellä sitten  jo varmisteli uraansa myös UKK ( korjat. ) Näyttää siltä, että tämänkin kirjan takaa  tulee esille mielenkiintoisia asioita. Tämä  oppositio laati mm. nk. Kolmenkymmenenkolmen kirjelmän, joka luovutettiin Presidentti Rydille  elokuussa  1943. Silloin elettiin aikaa, jolloin kaikki Antti Rokasta lähtien  tiesivät jo, että kaik`on mänt !
Kirja tuntuu vähän kuivalta. WSOY on painanut kirjan Porvoossa 1941. Oltiin valmistautumassa uuteen sotaan ja  kunniakkaita tarinoita on ilmeisesti tarvittu  runsain mitoin.
Kirjan mielenkiintoisinta  antia saattaa olla se, että lähes joka sivulla kerrotaan Ruotsin valtion ja ruotsalaisten  ihmisten  ponnisteluista ja  avun annosta  sotaa käyvälle  naapurivaltiolle. Kirjasta saa selailemalla sen kuvan, että apua on runsain mitoin  annettua ja organisoitu.
Toinen mielenkiintoinen aihe kirjan loppupuolella näyttäisi olevan  keskustelu, jossa pohditaan  niitä suuria uhrauksia, joita ruotsinkielinen väestö  näyttäisi joutuvat tekemään, jos  kodittomia sotapakolaisia  sijoitettaisiin  ruotsinkielisille alueille. Kielikysymystä  käsitellään kirjassa avoimesti, mutta ei kovinkaan monelta  kantilta  arvioituna. 

Laurin Zilliacuksen  isä oli siis aktivisti Konni Zilliacus, joka  oli melkoinen seikkailija. Vanhoina päivinä hän eleli Tuusulassa, jossa vieläkin juhlitaan tätä miestä monin menoin vuosittaina.

Mielenkiintoinen  suku. Näyttäisi jopa siltä, että sukuun kuuluu pari nuorta miestä, joiden isä on edesmennyt Tommy Tabermann.

Kirjan ja kirjailijan  takaa löytyy tässäkin tapauksessa  mielenkiintoisia asioita.  Metsuria, Siwan kassaa, eikä  levyseppähitsaajaa  juuri  helpolla tästä suvusta löydä. Sitäkin enemmän on kielitieteilijöitä, antiikintutkijoita ja humanisteja.

Ehdottomasti tämäkin kirja on pakko lukea.