Helsset

by Michael Tillman

Kaikki  lienevät tietoisia siitä, että 460 vuotta sitten annettiin määräys että  Rauman, Porin, Porvoon ja Tammisaaren  porvareiden piti muuttoyhtiöltä pärekoreja tarpeellinen määrä varata ja  lähteä suksimaan kohti Vantaanjoen suuta. Myöhemmin sitten on aikaa kulutettu keskusteluissa paljon  siihen, olisiko parempaa lopputulosta voitu saavuttaa   määräämällä matkaan muiden kaupunkien asukkaita. On syytä kuitenkin muistaa, että tuolloin maassa oli aika vähän kaupunkeja. Ei voitu lähettää sinne Alavuden, Siilinjärven, Saarijärven eikä Suonenjoen porvareita. Turkulaisia sinne  etelään ei ilmeisesti  myöskään haluttu lähettää.
Alkuperäiskansa nimittää omalla kielellään kyseistä kaupunkia nimellä Helsset. Tänään merkkipäiväänsä viettävä Mikael Agricocacola   kehitteli  kuitenkin alkuperäiskansan ja ruotsinkielisen porvariston harmiksi  maahan  esperantoa muistuttavan kolmannen kielen, jota puhutaan nykyään kaikkialla muualla paitsi Helssetissä. Tällä kolmannella kielellä kyseistä kaupunkia nimitetään Helsingiksi.
Minä olen pitänyt kyseistä operaatiota aina epäonnistuneena. Ensimmäinen  synkeä seuraus tuommoisesta porvarien pakkosiirrosta on ollut se, että edelleen Raumalla ja Porissa  on ylimäärä demareita, joita  ei saa lähtemään mihinkään, eikä kukaan heitä itselleen himoitse.
Toinen kauhistuttava  asia on tietenkin se, että 1800 luvulla Vantaanjoen suulla olevasta kaupungista tehtiin pääkaupunki.
Kolmas, lopullinen takaisku oli se, kun Turusta lopetettiin raitiotie-järjestelmä. Tunnettuahan on, että kaupungista ei voi tulla koskaan pääkaupunkia, ellei siellä olen raitiotietä. Onneksi ehdin nöösipoikana  ajamaan vielä kyseisillä laitteilla Aurajoen molemmilla puolilla. Erityisesti nautin 3 A ja 3 B  linjasta, jolla saattoi  kiertää lenkkiä ja katsella kaupunkia.
Elämä olisi ihanaa turkulaisessa Suomessa.
Mainokset