Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Syntistä lihaa vaivataan

Työnantaja oli tänään järjestänyt työmaalle hierojan, jolle saattoi antaa sulaa rahaa ja pari kappaletta työnantajan antamia liikuntaseteleitä. Niinpä minäkin taas kerran ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja antaa hierojan sormien liikkua puolestani. Kovalla pakkasella se on ehdottomasti mukavaa liikuntaa.

Minä tiedän, että liikuntaseteleitä ei voi käyttää hierontaan. Joku ehkä ystävällisesti siitä minulle huomauttaa. Mutta minkä minä sille voin. Työnantaja antaa ja hieroja ottaa. Minä olen siinä välissä vain 80 kiloa työn vaivaamaa ruumista.

Sivukylällä muuan raviurheilua harrastava etniseen vähemmistöön kuuluva mieshenkilö käytti 12 vuotta vanhaa poikaansa takavuosina autokuskina, koska häneltä itseltään oli oikeustoimen vuoksi ajo-oikeus otettu pois. Virkavalta tämän hyvin tiesi. Valdea oli useasti asiasta kovisteltu. Ja aina uudestaan kävi niin, että hän oli matkalla jonnekin ja poika istui tyynyn päällä ratin takana.

Virkavalta kovisteli säännöllisesti Valdea ja kysyi, eikö tästä asiasta ole jo puhuttu ? Miksi sinä ei tee asialle mitään ?

Ja joka kerta Valde oli vastannut, että olenhan minä kieltänyt monta kertaa, mutta minkä mie voin, hää ajjaa vaan !!

Mikäpä minäkään olen kuntayhtymän ja hierojan väliin menemään.

Mutta hieroja saisi olla hiljaa. Minä en jaksa äänestyskäyttäytymistäni selvittää, en ainakaan niin, että helvetin ahtaasta reiästä katselen alas terveydenhoitajan huoneen lattiaa. Minä haluaisin olla hiljaa kahdessa paikassa; hierojalla ja kirkossa. Koko aamun sain kuunnella luennolla opiskelevan nuorison pulinaa ja iltapäivällä sitten hierojan höpinää. Nykyinen nuoriso syö lounaalla hiljaisuuden vallitessa ateriansa, niin kuin ehtoollisella, ja luennolla taas vaihtavat kuulumisia, niin kuin työlounaalla.

Hierojalla minun saavuttaa aina sama tunnelma siinä tapauksessa, että hieroja pitää suunsa kiinni. Siinä episodissa meikäläinen on joku helkkarin mafia pomo 1930 – luvun Chicagossa ja olen hierottavana. Helvetin iso ja tyhmä ja ennen kaikkea, mykkä turkkilainen hieroja leipoo minua isoilla kätösillään. Minulla on valkoinen pyyhe jossain niskassani, ähisen ja pössyttelen polkupyöränpumpun kokoista sikaria, aina kun turkkilainen antaa siihen mahdollisuuden. Etuhuoneessa on liituraitapukuun pukeutunut asemies vahdissa.

Kesken hieromisen se asemies johdattelee luokseni italialaisen maahanmuuttaja Luicin, jolta jumalaisen kaunis vaimo on lähtenyt pölyimurikauppiaan matkaan. Ensin Luici kähisee polvillaan korvaani jotain ja itkeä tirauttaa. Sitten minä ähkäisen sille jotain ja se ryhtyy hokemaan linkkuveitsenä avemariaa ja perääntyy selkä edellä ristinmerkkiä tehden.

Sitten minä karjaisen asemiehen paikalle ja murahdan sille pari yksitavuista sanaa. Turkkilainen karvakerä antaa sikariin tulta ja alkaa leipomaan minua kohti lopetusläpinöitä.

Noin se oikeasti menisi. Mutta kun pitää koko ajan keskustella mieshierojan kanssa homouden vaikutuksesta vaalikampanjaan, mielikuvat hajoavat eikä mentaaliharjoituksesta saa millään kiinni. Siinä menevät liikuntasetelit ihan turhuuteen.

Kaikki ohi, tilapäisesti

Runon aihe:

Teksti on Kai Niemisen kokoelmasta: Alan oppia (2010):
”TILAPÄINEN

se että kaikki maailmassa on tilapäistä ei tarkoita samaa kuin että kaikki muuttuu, että maailma muuttuu, että pysyvää on vain muutos, miten se ilmaistaankin, muutoskin on vain tilapäistä, pysyvyys tilapäistä, ja kaikki välttämätön vasta tilapäistä onkin, ruoka muuttuu sonnaksi, juoma virtsaksi, ne ovat vain aineen tilapäisiä muotoja eikä siinä ole eroa vegaanin ja lihansyöjän kesken, tilapäistä on kesä, tilapäistä talvi, tilapäistä lapsuus nuoruus aikuisuus vanhuus, tilapäisyys on elämän edellytys: muutosta me pelkäämme, pysyvyyteen ikävystymme, tilapäisyydestä löydämme tarkoituksen.”



Pilkkaa kuolevaa ja manipuloi ikuisuutta

vapise ja pelkää sellaista hetkeä,

hetkeä, jossa voisit paljastua tilapäiseksi harhaksi

pelkää hetkeä, jonka edessä joutuisit riisumaan haarniskan

olisit aseeton

siksi hetkeksi minä sodan hetkellä ja rauhassa

kelpuutan koska tahansa ja aina

mustepullon kuivumisen ala-asteella,

särkyneen sydämen yläasteella

keski-iässä maidon vanhenemisen jääkaappiin

tilapäistä on se hetki sinulle

Minä käsken : pelkää !!

sumuinen pelkosi taisteluhaudassa

kiemurtelee, syöksyy, etsii haudan päätä

pakenee ja matkalla kaivaten

hyväilee hellästi

jäähyväisiksi

kaikki kaatuneet

jotka tapoit polkusi varrelle