Out of Africa

by Michael Tillman

Rauhallinen ja täydellinen joulu uinuu hiljaa sydämessäni. On rauhaisaa ja levollista. Eilen kirkossa oli kummallinen pappi pitämässä kummallisen aattohartauden, mutta tänään samassa paikassa oli jo erilainen meno. Enkeli taivaan lausui jälleen kirkkokuoron avustamana lujaa ja ponnekkaasti.

Jouluun on sisältynyt toistaiseksi vain yksi pienehkö pettymys. Viini ei ole mistään kotoisin, vaikka sen nimi tällä kertaa on Out of Africa.

Minä en nyt saa otetta tähän viiniin. Siitä ei ole suurta vikaa, mutta ei siinä ole mitään suurtakaan. Se on mehumaista ja vähän karvasta. Ja sitä on jäljellä lähes kolme litraa. Oma virheeni oli se, että ryhdyin juhlapäivänä kokeilemaan jotain outoa ja uutta.

Karen Blixenin oli elokuvassa Out of Africa kokeiltava myös jotain outoa ja uutta, sillä oma mies oli täysi hulttio ja paskiainen. Hänet pelasti ainakin hetkeksi Robert Redford. Ei siis todellinen henkilö, vaan tämä ihana hurmuripoika, joka saa fiktiivisesti naiset unelmoimaan entisistä poikaystävistään. Minua ei pelasta tämän viinin kanssa nyt muu kuin se, mikä pelastaa yleensä Harald Hirmuisen täysinäisen rommitynnyrin tuomista haasteista; tahdonvoima.

Out of Africa – nimisen uskonnollisen yhteisön ei pidä nyt vetää hernettä nenäänsä tästä kirjoituksesta. Minulla ei ole teistä mitään käsitystä, enkä osaa sanoa ainakaan mitään pahaa teistä. Elokuva on siis hyvä, viini on pahaa ja te olette neutraali.

Kohta menen kattamaan jälleen pöytää. Elän toivossa, että toisena päivänä viini olisi vähän sykähdyttävämpi. Elän toivossa myös, että suurempina annoksina viini olisi vähän antavampi. Nuoruudessani olen joskus pystynyt sekä serbialaisen luumuviinan että kodisjokelaisen pontikan suhteen tällä tavalla annoskokoa kasvattamalla lisäämään hetkellisesti myös nautinnon määrää.

Perhejoulun puitteissa tällä metodilla on kuitenkin rajoitteensa.

Jouluun on sisältynyt tietenkin muutakin kuin viinistä äksyilyä. Lahjojen saajat ovat olleet herkistettyinä, mutta myös antajien silmät ovat kiiltäneet. Erityisen paljon meillä on nautittu tällä kertaa lämpimistä vaatteista ja sukista.

Joulupukki on ilmeisesti saanut kuulla tontuilta, että itsepäisesti kuljen kesät talvet valkoisissa tennissukissa. Nyt sain ison varaston mustia tennissukkia.

Yhdet uudet, itse hankkimani urheilusukat, ovat mustavalkoiset. Niiden kärjet ja kantapäät ovat mustia ja muuten sitten ne ovat ihanan pehmeät ja valkoiset. Ja niissä on upea kaksoispohja. Niillä olen nyt jouluna itseäni hemmotellut.

Mainokset