Minä, Olli ja Hässäkkä

by Michael Tillman

Olli yrittää pitää raha-asioita järjestyksessä. Heillä on nyt kuulemma kaikkein tärkein Jalta-konfarenssi, jonka onnistumisesta riippuu koko Euroopan tulevaisuus. Toivottavasti he tekevät parempia päätöksiä kuin on tehty tähän asti.
Minä taas yritän piiskata opiskelijoita ylös viimeisiä vuorenrinteitä, kohti armahtavaa joululomaa. Ja kaikesta tästä syntyy tietenkin armoton hässäkkä. Äsken luennolla puhuin työlainsäädäntöä. Erityisesti teroitin nuorisolle, että teknisellä apuvälineellä yksityisen pihan tarkkaileminen on kiellettyä. Silmillä ja silmälaseilla voi kuitenkin tuijottaa niin paljon kuin kehtaa.
Opiskelijat olivat aktiivisia ja osallistuivat opetukseen kiitettävästi. Eräs nuorimies kertoi, että hänen kotitiessään on alamäki juuri sellaisen talon kohdalla, jonka pihassa talon nuori rouva ottaa aurinkoa kesäisin yläosattomissa. Paikkakunnan pappa-jengi on tehnyt tikusta asiaa ja ryhtynyt tekemään polkupyörälenkkejä kyseisen residenssin ohitse. Pappa laumapolkee lenkkinsä yleensä ripeästi ja suurella tarmolla ja kilpailuhengellä. Kyseisen alamäen he kuitenkin kuulemma taluttavat rauhallisesti alas.
Didaktiikassa tätä nimitetään interaktioksi. Tätä opettajan ja oppilaan vuoropuhelua. Minulle luvattiin myös peitepiirros kyseisellä kaavatiellä sijaitsevan alamäen sijainnista. Minä sanoin nuorille miehille, että 250 kilon painoisen moottoripyörän taluttaminen alamäkeen aiheuttaa maallikossa, saatika auringonottajassa kulmakarvojen kohottelua.
Oppimista tapahtui siis. Ei ihan opetussuunnitelman mukaista, eikä etukäteen suunniteltua, mutta kuitenkin…. oppimista . Yksilö osaa nyt tulevaisuudessa toimia uudessa tilanteessa mielekkäällä tavalla.
Viime yönä nukuin kuusi tuntia. Se on joulukuun ennätys. Kahden edellisen yön keskiarvo on nyt kolme tuntia yössä. Se on taas hyvää keskitasoa.
Laiska töitään luettelee. Niinhän se on. Voisi oikeastaan tulkita niin, että nyt olen oikeasti ja aidosti tehnyt säädetyn verran työtä palkkaani vastaan, kun olen joutunut tekemään niin paljon, että en ole ollenkaan ehtinyt omiani harrastamaan.
Kohta tulee kuitenkin työmaalle hieroja. Hänelle menen viemään liikuntasetelini ja kovettuneet lihakseni. Kovettuneen sieluni kannan illalla taas teille. Siihen asti voikaa hyvin.
Tervetuloa , uusi lukijan, Maria, Sinisen linnan kirjastosta. Toivottavasti viihdyt täällä ! Nyt täällä ollaan vähän voipuneita, Lepuutan airojani. Tekstit ovat väsyneitä. Mutta laatu paranee !
Advertisements