VAMI

by Michael Tillman

Vaimoni Mielestä iltapukugaalan selostajat ovat tänä vuonna pihalla asioista. Ihmisiä ei tunneta, eikä pukuja kommentoida. Kävin häntä äsken auttamassa hetken verran ja selostelin sisään tulijoita.

Nurmijärven pitkämatti tuli yksinään. Hän näyttää päässeen irti suuresta ongelmastaan, eli naisista. Vielä kun oppisi nappaamaan vähän booli, hän saattaisi puhjeta uuteen kukkaan. Joka tapauksessa, hyvä alku häneltä. Nainen ja vuosi oli tuon ikäiselle miehelle vähän turhan rankka tahti.

Juhlissa taitaa tänä vuonna olla kolme sellaista henkilöä, joiden kanssa olen jutellut. Yhden kanssa olen istunut kokouksissa muutaman kerran. Yhteen olen tutustunut lasteni kautta ja kolmannen kanssa satuin rinnakkain työelämäseminaarissa muutama vuosi sitten. Loput ovat minulle tuntemattomia. Kasvoilta tuttuja, mutta muuten tuntemattomia.

Vaimoni on vähän hermona. Perjantaina hänen pitää kiskaista juhlamekkoa ylleen ja edustaa. Hän ottaa minut kavaljeeriksi, joten olen joutunut tässä vähän mentaalisesti asennoitumaan tuon tapaiseen tungokseen. Saimme molemmat kutsukortin samaan tilaisuuteen persoona ynnä avec, joten teoriassa olisi ollut mahdollista meille molemmille ottaa oma avec mukaan.

Minä mietin pitkään, josko kysyn blogin lukijaa, Yamaha- miestä kavaljeeriksi, sellainen kun tuntuu olevan tapana nykymaailmassa. Kyselin vaimolta, kenet hän aikoo ottaa. Hän oli sitä mieltä, että hänkin ottaa jonkun miehen.

Katsoin siis kättelyä 5 minuuttia. Paraatia Tampereelta katsoin saman verran. Nyt lähden ulos ja menen noutamaan siniristilipun sisälle. Katson, että ulkona palavat roihut. Ja mietin illalla sitä, että kenetköhän pitkämatti pokaa jatkoille kainaloonsa. En usko, että hän pystyy koko iltaa pitämään naisista näppejään irti.

Mainokset