Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Month: lokakuu, 2011

Tappio

.
.
.
.
päästän ikkunasta kärpäsen ulos
katson sumuiselle Seinelle
joen pinnan perusteella liikun nyt ylävirtaan
kärpänen ei sitä ymmärrä
kalenterin mukaan minun pitäisi olla tänään Wienissä

mikä sinun päämääräsi on ?

käännyn hitaasti ja mietin
jos huone ei olisi täynnä happea
naisen ääni ei olisi kuulunut
eikä kärpänen lentänyt

jos huoneessa olisi silloin ollut enemmän happea
Stauffenberg olisi voinut onnistua
rohkeus on röyhkeyden ja pelkuruuden välissä
jos ilmassa olisi ollut vähemmän kylmyyttä
Descartes ei olisi kuollut Tukholmaan
vaan tähän huoneeseen
tähän tunnelmaan
nyt tässä huoneessa ei ole mitään loistokasta

Gewissen – samvete

Tänään olen paistanut kanaa ja keittänyt sen lisukkeeksi jasminiriisiä. Vyötärön ympärysmitta olisi edellyttänyt salaattia ja kylmää vettä. Mutta kun minulla on uusi paistinpannu, niin pakko oli sitä päästä käyttämään.

Pannu on samanlainen kuin naapurin miehellä. Hän on yhdeltä koulutukseltaan kokki, joten uskalsin peesailla häntä välinevalinnoissani. Mestarikokki Jamie Oliver käyttää myös tätä paistinpannua.

Minulla ja hänellä on tosin se ero keittiötyöskentelyssä, että häneltä kaikki sujuu kuin tanssi, eleettömästi ja englantia puhuen. Minä singahtelen myös keittiössä, mutta lähinnä villiintynyttä golf-palloa matkien ja raumankielisiä rivouksia karjahdellen.

Mutta pannu on hyvä.

Pannu maksoi saman verran kuin kehitysmaan perheenisä hankkii kuukaudessa perheensä elatukseen. Harmittaa tässä vähän. Yleensä meikäläisen välineet ovat halpoja ja huonoja. Nt viimein, kun jotain asiallista itselleen ostaa, heti on morkkis päällä.

Tiesittekö muuten sitä, että maailman kolmen rikkaimman ihmisen yhteenlasketut varat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin maailman köyhempien maiden 600 miljoona ihmisen BKT yhteensä ?

Adamsin tasapainoteoriaa mukaillen voisi sanoa, että vaikka ne kolme rikkainta söisivät hanhenmaksapalleroita ja vuosikertajuomaa, he eivät omilla päivittäisillä toimillaan onnistuisi tuota kuilua juurikaan kaventaa. Ja taas toisaalta, noille 600 miljoonalle ei juuri ole uusia välineitä annettu , jotta he pääsisivät vähän ylöspäin hivuttautumaan.

Tänään onneksi päättäjät ovat kuulemma päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että vaikka tosin ei noille 600 miljoonalle voida mitään kättä pidempää apua antaa, niin eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle ryhdytään antamaan tukea rajusti.

Tukimäärää voi vähän mitoittaa sillä, että esim. 1400 mrd euron summalla saisi kehitysmaihin 20 mrd kappaletta pneumokokkirokotetta. Siis saisi 20 000 miljoonaa rokoteannosta. Maailmalla kuolee vuodessa noin miljoona lasta pneumokokkibakteeriin. Heille rokote maksaisi vain 70 000 000 euroa. Tuosta 1400 mrd euron summasta jäisi vielä muihin tarkoituksiin 1399 930 000 000 euroa.

Tavallaan tuohon summaan on vielä laskettava tuo 50 euron paistinpannu, jonka hankkimalla varmistin sen, että juuri tuo 50 euroa ei missään tapauksessa kulkeudu kehitysapuun taikka mihinkään hyvään tarkoitukseen. Nyt se lisäarvo suunnataan oman vatsan kasvattamiseen.

Platon ja Aristoteles Porin torilla

Olen lueskellut tenttiin. Väsyttää. Ja kyllästyttää. Vähän piristystä toi tosin äsken Satakunnan Kansan verkkosivujen selailu. Niiden perusteella Kansa ei kovin tyynnä juuir nyt kynnä aurallansa maata isien

Porin uimahallissa on otettu käyttöön uudet rannekkeet. Ne ovat sellaista sähköistä tyyppiä, joilla pääsee porteista , ja joilla saa myös pukukaapin auki.

Pahaksi onneksi Porissa on varattu uijille kahdenvärisiä rannekkeita. Täydellä maksulla uivat kantavat sinistä ranneketta ja työttömät, eläkeläiset, sosiaalihuolto-asiakkaat ja muut onnettomat joutuvat uimaan punainen ranneke ranteessaan.

Asiasta on virinnyt lehden palstoilla mielenkiintoinen keskustelu. Koossa äsken oli jo 282 kommenttia. Tässä muutamia esimerkkejä:

” Tässäkin jopa porilaisittain uskomattomassa ongelmassa auttaa K-kaupan Niksi-Pirkka: leikataan vanhasta sukkahousunlahkeesta noin 6 cm pala pois, ja näin saatu trikoorengas kääräistään rannekkeen ympärille, jolloin kaikilla on samanvärinen (täytyy sopia väri mitä ruskean sävyä) ranneke.

Nyt kaikki askartelemaan!

” Ehdotan sinisen rannekkeen tilalle sinivalkoista ranneketta. Punaisen rannekken koristelisin maatalousaiheisilla työkaluilla.

” Eläkeläisen ja lapsen tunnistaa muutenkin, eli kyseessä lienee työtön. Mitäs jos hallilla notkumisen sijaan etsisit itsellesi töitä, niin et enää erottuisi porukasta kun pääsisit maksamaan kalliimman lipun?. Säästyisi vielä valtiolta ja kaupungilta rahaa kun et enää olisi virkakoneiston rasitteena typerine valituksinesi.

” onneksi sairalassa on kaikilla samanlainen ranneke. mutta silti ei kaikki pääse kaikkin laitteisiin. toiset pääsee vain kuvantamisen laitteisiin ja toiset laboratorion ja sisätautipolin laitteisiin ei kun valittamaan syrjintää kun miehet ei pääse synnärille potilaaksi.

” Ei se väri, MUTTA Rannekkeesta voidaa seurata, koska olet uimassa. Tästä tiedosta olisi hyötyä väärissä käsissä, vaikka huushollisi olis helppo putsata kun polskuttelet.

Niin, nyt ei ole enää yhtään puuduttava ja typerä olo. Itsesuojeluvaisto esti minua kuitenkin lukemasta lisää noita vuodatuksia. Nyt kun olen paahtanut filosofian perusteita paksusta opuksesta 10 tuntia putkeen, kuvittelen, että kohtalo ja sallimus toivat eteeni porilaiset juuri siksi, että tajuaisin ihmiselämän ja ajattelun moninaisuuden.

Olisi niin mukava päästä seuraamaan sivusta sitä, kun Platon ja oppilaansa Aristoteles väittelisivät porilaisten kanssa torilla lauantai-iltapäivänä.Tämän päivän luku-urakkani jälkeen pitäisi kohtuullisena sitä, että myös arvon filosofit joutuisivat vähän pinnistelemään ja väittelemään.

Kuolema, raha ja rikkaus

Loma loppuu taas. Piristääkseni itseäni olen aamusella lueskellut brittiläistä paskalehdistöä. Heidän juttunsa ovat mielenkiintoisia. Parhaat niistä kopioidaan tosin myös suomalaisiin paskalehtiin, mutta ne tulevat meille pari päivää myöhässä. Aika usein tapahtuu myös niin, että jostain merkittävästä uutisesta me jäämme kokonaan paitsi. Ja jos uutinen ei kelpaa paskalehdistölle, Aamulehti ja Alma –Media käyttävät sen kuitenkin.

Tänään Olga Onassis kaivelee roskiksia Kreikassa. On, on hän sukua, väittää Dailymail. Ei mene hyvin Olgalla. Katsojan mieleen hiipii sosdem –tyyppinen vahingonilo ja kateus.

Aamuhämärässä tuli asiasta mieleeni parikin seikkaa.

Veikko Huovinen kehitteli aikoinaan jo systeemin, jossa suvuissa olisi vuorotellen aleneva ja ylenevä säätykierto. Lääkärin pojasta tulisi kaupan kassa. Kaupankassan pojasta tulisi hedelmäosaston pomo ja hänen lapsestaan tulisi pienen kaupan omistaja. Kauppiaan lapsi onnistuisi taas pääsemään lääkikseen ja kierto olisi valmis.

Ja tuli minulle mieleni myös Jaakko Teppo, joka ihmettelee, mitenkähän ne tullee toimeen, kun minullakin on niin tiukkaa.

Libyassa miettivät sitä, ketkä saavat seuraavissa vaaleissa äänestää, ja ketä saavat äänestää. Voi olla, että pakolaisvirta Italiaan vain kiihtyy. Libyassa mietitään myös sitä, että edessä on helvetin moinen homma rälläköidä kaikki ne Sergeit ja it- konekiväärit irki niiden pick-up – Toyotoista. Ja kerätä kalusto kasaan.

Sielläkin saattavat jotkut osapuolet harrastaan asekätkentää varmuuden vuoksi.

Ja vielä viimeksi. Minua vähän risoo se, että media on niin avoimesti herkutellut verisen despootin kuvilla ja yksityiskohdilla. Sellainen ei ole hyvien tapojen mukaista, ei kerro juurikaan sivistyksestä, eikä auta yhtään paremman maailman luomisessa. Kun tarpeeksi iljettäviä yksityiskohtia tarpeeksi levitellään, voi käydä niin kuin SDP:n, joka tällä hetkellä selvittelee sitä, kuka on puukottanut ja ketä ja koska. Paavo voisi oikeastaan todeta, että kuka tässä vastustajia kaipaa, kun on tämmöiset puoluetoverit.

Paskat… tämä juttu hajoaa taas käsiin ja karkaa lapasesta.

Lähden kohta kuuden tunnin kaupunki lomalle. Toivottavasti kaupat eivät ole täynnä paremman tulevaisuuden puolesta lakkoilevia metallikouria……

Ei, kun piti sanoa, että toivottavasti Dressmanin naismainen myyjä on tällä kertaa nainen.

Sodan strategia

Kansainvälisen tuomioistuimen valtuuttama pyöveli on rankaissut Libyan johtajaa tutuksi käyneellä tavalla, eli taas on otettu yhdeltä päämieheltä nirri pois. Samalla katkesi muutamalta kymmeneltä naishenkivartijalta työsuhde. Saattoi siinä näteimmiltä katketa nyt muunkinlainen suhde.

Tytöillä on nyt edessä uuden työnantajan etsintä. Pahimmassa tapauksessa he joutuvat hankkimaan uuden ammatin. Näinä aikoina itsevaltiaan turvanaisena toimiminen harvoin kantaa aivan eläkeikään asti.

Olen tässä nyt miettinyt sitä, että miten turvanaiset nyt suunnittelevat tulevaisuutensa. Väliaikaishallinto saattaa pitää heitä sen verran entiselle työnantajalleen lojaaleina, että he suunnittelevat naisille jotain erityistä ja katumusta herättävää.

Länsiliittoutuneet alkavat varmasti suunnittelemaan jotain uutta operaatiota jotain uutta maata kotaan. Koneisto on nyt lämmitetty ja valmiina. Tietotaitoa on miehillä ja jopa ruotsalaiset hävittäjät ovat pysyneet kiitettävästi ilmassa. Syyria…Jemen…. Pohjois- Korea… joku Afrikan maa… Onhan noita. Kaamea taloudellinen tilanne vie huomion pois sotimisesta. Jenkkien presidentillä on vähän uskottavuusongelmaa ja Putinkin on aloittamassa vaaliuhittelun.

Minä veikkaan Syyriaa.

Jossain joka tapauksessa kanttiini myydään taas tyhjäksi ja miehet hamstraavat rinkeleitä ja tupakkia. Kun on hyvä hiki ja ruumis täynnä testosteronia, ei kannata säästellä.

Parasta olisi kuitenkin se, jos Kreikka kaatuisi sotilasjuntan syliin. Sen jälkeen Turkki hyökkäisi sen kimppuun. Sen jälkeen koko liittoutuma siirtyisi läntiseltä Välimereltä itään ja rauhoittaisi Tyroksesta Efesokseen koko helkkarin alueen.

Kaikki kolme saisivat siipeensä vahvasti.

Sen jälkeen Kreikassa alkaisi jumalattoman ripeä sodanjälkeinen nousukausi, jonka ansiosta se pystyisi maksamaan kaikki velkansa pois 15 vuoden kuluessa. Turkkikin elpyisi vähän. Syyria ei elpyisi. Syyriaan jätettäisi feodaali – herra henkiin ja kansa kurjuuteen. Semmoinen rauhoittaisi vähän sitä nurkkaa.


Kuvan mie pöllein jostain netin uumeneista.

Rauha

.
.
.
.
Heitin Nirvana-kasetit rauhanyhdistyksen roskikseen
illalla lasken kolehtia ja kassaa
olen näitä learning by doing –tyyppejä
etelän synnit ja meikit pyyhitään pois
tänään osaan taas kirjoittaa nimeni
karitsan verellä
olipahan mukavat seurat
filminä koko jumalaton menneisyyteni vilistää
googlen –auto kuvasi eilen elämääni lisää
syntymätön lapsi sisälläni potki

se tietää

liikkuva kuva hidastaa lapsen kehitystä

kun ei vain noita puheita olisi

Ihmissuhteet ja tasa-arvo

Löysin rattoisan blogin loman kunniaksi. Siellä ei puhuta Kreikan velkaongelmista, eikä kuntauudistuksesta. Siellä ei myöskään puhuta ammattikorkeakoulujen säästötavoitteista. Siellä puhutaan tiukkaa tasa-arvoasia miesnäkökulmasta.

Henry Laasasen blogiin ” Ihmissuhteet ja tasa-arvo” jouduin vähän kierteellä. Kiitos siitä suotakoon kohta väistyvälle tasa-arvo intoilijalle, Tarja Haloselle, joka oli kuulemma ollut riidoissa ministeri Häkämiehen kanssa ja sitten piikitellyt vielä puolustusvoimien komentajalle hänen nuoresta puolisostaan.

No, aina kun joku ikätoveri on onnistunut pokaamaan alle nelikymppisen yliluutnantti – naisen, asia pitää tietenkin tarkistaa. Vaalea, kaunis ja edustuskelpoinen kaunotar sieltä sitten googlaamalla löytyikin. Mutta sitä kautta eksyin sitten myös tähän Laasasen blogiin.

Eräs teksti sykähdytti jo minua näin aamutuimaan, keskiviikkona. Huoltamo- sivustalla Laasanen oli analysoinut sangen ansiokkaasti sitä, kun Pekka Perusjätkä lähtee baariin etsimään lyhytaikaista avoliittoa.

Asiassa on monta mutkaa ja lopulta tiskillä oleva Jaana vetääkin monessa asiassa pitemmän korren ja Pekka Perusjätkä maksaa seikkailuistaan korotettua tukea, samoin kuin tässä Kreikan tilanteessa.

Mutta nyt nopeasti aamukahvia keittämään ja sitten takaisin Laasasen teesejä tutkimaan. Mitä mielenkiintoista sieltä mahtaakaan löytyä !!!

ps.
Lisätäkseni omaa markkina-arvoani alati muuttuvilla markkinoilla, tuon ilmi sen, että blogin otsikkokuvan naislauman kaunein neito on isoäitini. Hän on se, joka istuu keskellä kuvaa ruskeine silmineen ja viehkeästi tukee leukaansa kädellään.

Korjaus eiliseen uutiseen

Olkoon päivän epistola tällä kertaa taas oikeistonaisten ylistyslaulua.

Entinen opetusministeri Virkkunen on nimittäin jälleen lyönyt kirveensä kiveen. Hänellä on siitä runsaasti kokemusta edellisen hallituksen ministerinä. Oppi ei kuitenkaan tahdo mennä millään jakeluun.

Nyt ministeri Virkkunen on tavallisten pikkukuntien lisäksi ryhtynyt ajamaan käärmettä pyssyyn, eli Kauniaista Espooseen. Jään mielenkiinnolla odottamaan sitä, mitä tästä seuraa. Virkkusen pistekori on nyt jo ammottavan tyhjä. Voi olla, että tässä rytäkässä se kaatuu.

Ja sitten itse saarnaan.

Eilinen kirjoitukseni oli sikäli ilmeisen virheellinen, että tavallisesti asioista hyvin perillä olevista satakuntalaisista lähteistä olen kuullut, että kyseinen Syvärauman sillalla tapahtunut nujakointi on itse asiassa sattunut vähän toisin.

Kyseinen Sorkan kaupunginosasta kotoisin ollut nuorukainen oli huudellut raumankielisiä kysymyksiä rauhallisesti kaupunkiin päin menneille ulkomaaneläville. Tämä natiivi oli muun muassa halunnut tietää sen, osasivatko vastaan tulleet sanoa raumaksi , ” Katso kun kissa juoksee lipputankoon ” Nämä eivät olleet provosoituneet asiasta mitenkään, joten tämä jääkiekkokaupungin kasvatti oli vaihtanut kadun toiselle puolelle ja ryhtynyt opettamaan muunmaalaisia.

Hurjan humalatilansa vuoksi hän oli vähällä pudota kesken opetustuokion veteen, joten ystävälliset muunmaalaiset olivat ottaneet rahat ja kännykän häneltä talteen, jotta ne eivät kastuisi suolavedessä.

Oli sovittu, että huomenissa olisi tavattu torilla pystgaffeilla. Nuorimies olisi tarjonnut. Siinä yhteydessä hän olisi saanut myös tavaransa takaisin.

Pahaksi onneksi talteen otetun omaisuuden joukossa oli ollut myös Kivikylä-areenan kausikortti Lukon – peleihin. Nuorimies oli ruvennut sitten sitä peräämään suureen ääneen ja kauheasti paikalliskielellä kiroilemaan. Kun korttia ei hänelle turvallisuussyistä annettu, nuorimies oli pahoittanut mielensä ja lähtenyt sillanpielessä olevalle venelaiturille omaa venettään katsomaan.

Kun ulkomaanelävät olivat kyselleet huolissaan, mitä tämä aikoi tehdä, tämä sanoi tarkastavansa baatin myrkkyvärin. Siinä hommassa hän oli sitten kompastunut kiinnitysköysiin, lyönyt naamansa veneen keulaan ja pudonnut loiskahtaen mereen.

Kuntaministeri Virkkuseen tästä tarinasta en osaa kirjoittaa minkään kaltaista aasinsiltaa. Niin on. Joskus sitä kantasuomalainenkin joutuu myöntämään kyvyttömyytensä.

Syvärauman sillan vihateko vituttaa minua

Normaalisti en juuri ole viitsinyt tänne blogiin kirjoittaa persu-paskaa taikka muita sen kaltaisia vuodatuksia. Olen ajatellut, että kun pidän itsestäni huolen, ummistan silmäni, enkä määrättyihin Turun lähiöihin mene, selviän suurin piirtein kunnialla tästä kummallisesta maailmasta.

Sen verran kuitenkin olen kotiseuturakas ja merihenkinen, että voisin kiinnittää huomionne tähän uutiseen.

Kun miettii lähemmin tuon uutisen sisältöä, joutuu samalla miettimään useita sosiologian, filosofian ja etiikan keskeisiä kysymyksiä. Huolellisen miettimisen jälkeenkin voi käydä niin, että mieli jää vielä vähän sekaiseksi. Huolellisen miettimisen jälkeenkin tuntuu siltä, että porilaiset ovat enkeleitä muunmaalaisiin verrattuna.

Minä pesen Pilatuksen tavoin käteni tuosta asiasta. Minä seuraan asioita 300 km päästä ja suren sitä, että en osaa ihan kaikkea tässä maailmassa vieläkään ymmärtää. Sen minä tiedän kuitenkin aivan varmasti, että moraalin löyhtyminen ja väkivallan lisääntyminen ovat aina maailmanhistoriassa ennustaneet tuhoa ja turmiota.

Ongelmat

.

.

.

vaihteen välitysongelmat on saatu korjattua

toimii
normaalisti

annamme taas oikeutta eläimille, kuuntelemme

.

Sitten ensimmäinen sika tai nauta

tai lammas tai koira

tai joku muu elukka kuolee tai kärsii.

ja vaihde kääntää minulle jatkuvasti vääriä puheluita

.

sillä ei ole kuitenkaan merkitystä

tasaisella vitutuksella kuormitus on hyvin alhainen