Job – porttaali töihin ja onneen

by Michael Tillman

Tuttu mies sai viinan takia tänään kenkää töistä. Taidan ottaa sen vuoksi kohta lasillisen. Se ei helpota minun olotilaani, eikä taatusti helpota hänenkään olotilaansa. Ehkä olisi mukava ottaa lasillinen ja todistaa itselle se, että työpaikka on olemassa, eikä kukaan ole nuuhkinut ilmaa ympärilläni.

Toiselta tutulta meni viikonloppuna miljoona – liikevaihdon yritys alta.

Iltapäivällä pikku tyttö kuoli Raumalla jäähallissa.

Maailma on edelleen raaka ja julma paikka. Yhteismitallista asteikkoa ei tahdo asioille millään löytyä. Eino Leino saattaisi lohduttaa asianomaista, että kun tulee suurempi suru, niin se pienempi häipyy pois.

Kirkko ei juuri mitään osaa asian vuoksi tehdä. Kuollut ei herää henkiin. Yritys ei tasettaan korjaa. Juoppo ei työpaikkaa takaisin saa. Uskovat ihmiset jo ehkä enemmän saavat aikaan. Proviisorikin voi antaa hetkeksi helpotusta. Henki ei haise, suru peittyy.

Mietin tänään pikkutytön perhettä Raumalla. En tunne heitä, enkä tiedä heidän mitään väärää tehneen. Mietin viinanhimon vuoksi työttömäksi jäänyttä miestä. Mietin elinkeinonsa menettänyttä ihmistä.

Juuri nyt, pimeydessä, juuri nyt on turvallista. Mutta aamu tulee kaikkien kolmen tapauksen kohdalla taas ahdistavan pian. Valon kauhut riehuvat sarastuksen koissa.

Aamulla elämä näyttää näille ihmisille räikeästi maalatut huoran kasvot. Aamulla elämä on heille suuri narttu. Aamulla vain vahvat uskaltavat uskoa, että heille käy kuin Jobille.

Job selvisi koettelemuksista ja eli vielä 248 vuotiaaksi. Hän sai 14 000 lammasta, 6 000 kamelia, 1 000 härkäparia ja 1 000 aasintammaa. Job selvisi katkeruudestaankin.

Advertisements