Borta bra men hemma bäst !

by Michael Tillman

Olin alkuviikon Ahvenanmaalla ja nyt loppuviikon töissä. Molemmat kokemukset tuntuvat äkikseltään sangen rajuilta ja mieleenpainuvilta. Saarimaakunta on täyteläinen kuin heidän riisipuuropannukakkunsa. Työmaa tuntuu taas harsomaisen ohuelta ja vieraalta. Tai ainakin työtehtävät tuntuvat. Olen ilmeisesti vieraantunut lomalla täydellisesti tehtävistäni.

En ole aikaisemmin koskaan ollut Ahvenanmaalla.

Nyt olin ja yllätyin. Ahvenanmaa on hieno paikka. Paskapuhetta kaikki Homma- forumin kitinä ja saivartelu. Ihmiset ovat kauniita ja kilttejä, polkupyörätiet tasaisia ja hinnat kohtuullisia. Meri saattaa joskus olla vähän julma, mutta se ei ole maakunnan vika. Ruotsin kieli on kaunista ja sointuvaa. Neste myy bensaa ja K- supermarket provianttia.

Paratiisissa näin yhden käärmeen. Se luikerteli Eckerön sataman polulla ja oli ummikko kyy, joka ei vastannut mitään, vaikka sitä puhuttelin. Jatkoin matkaani ja kävin metsästysmuseossa katselemassa hyljekiväärejä.

Kyy ei siis pitänyt itsestään suurta lukua ja ääntä. Jomalan kunnan kirkkomaalla taas vainajatkin oli kiviin merkitty ammatin kanssa. Sukuhaudassa oli usein haudattu kuitenkin joku mustalammaskin, jonka kohdalla ammattia ei oltu mainittu. Mietin, minkä sortin epäonnistujia niissä paikoissa makasi.

Sankarihautoja ei Jomalassa näkynyt. Mietin sitä, että niihin meillä on täällä mantereella tapana hakata syvin kirjaimin sen paikkakunnan nimi, jossa piiskatykki aikoinaan sankarin oli tehnyt.

Kollaa, Summa, Taipale………..

Sjökapten, Apotekare, Bonden………

Mainokset