Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Siirtymä

Sammutan sorvin ja aloitan Juhannuksen. Jatkan sen jälkeen velttoilua viiden viikon vuosilomalla.

Tunnelmaan pääsemme Marstion avulla.

Raportoin tuntemuksistani. Marstio tulkitsee kuitenkin minusta tätä kotimaista karnevaaliamme aika hyvin. Ainakin minulle kävi juhannustansseissa usein näin. Upottaminen ei nyt onnistunut, joten joudutte menemään linkin kautta.

Ryhtykäämme keräämään juhannustunnelmaa !

Mainokset

Katoavat ammatit

Uuden hallituksen ohjelma odottaa täytäntöönpanoa. Opetuksen saralla säästötavoitteet ovat mittavia. Valitettavasti kyse on kuitenkin menojen säästötavoitteista. Kukaan ei toistaiseksi ole yrittänytkään arvioida säästöistä aiheutuneiden kustannuksien määrää ja niiden kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnalle.

No, noista on ihan turha urputtaa. Siirtykäämme siis ” koiravero-osastolle”.

Uuden hallitusohjelman mullistavin lause ja lupaus koskee tv- lupatarkastustoiminnan lopettamista. uusi hallitus vie meidät keski-ikäiset uudelleen aikaan ennen televisiota. Sosiaalisesta muististamme katoaa 50 vuotta.

Sosiologien on syytä nyt laittaa kaasua koneeseen ja ryhtyä kartoittamaan graduin ja lisurein ja väikkärein kiireesti tätä katoavaa kansanperinnettä. Valtiovalta kuvittelee säästävänsä 11 miljoonaa. Kansakunnan sisäinen muisti kuitenkin menettää paljon enemmän, ellei nyt nopeasti ryhdytä arkistoimaan asiaan liittyvää tietotaitoa ja kansanperinnettä.

Uuden media-maksun pakollisuus on selvä asia. Perusteeksi maksulle riittää varmasti se, että taloudessa on tulitikkuja ja huopa; savumerkkien lähetyskyky on silloin osoitettu. Ruokakunta on viestintävalmiina.

Minun radioasemani vaatii myös luvan. Siitä joudun maksamaan 18 euroa 16 senttiä vuodessa. Tuolla rahalla minulla on mahdollisuus kommunikoida niin paljon kuin sielu sietää ja kitarisat kestävät. Elän pelossa, josko media maksu tulee ulottumaan myös minun asemaani. Jos niin käy, ryhdyn desantiksi ja vien aseman matkalaukussa kuusen juurelle ja heitän antennit kuuseen.

Tuleva hallitus uhkailee jo sitä, että kaikkea päätöksen tekoa ei tulla tavalliselle kansalle kertomaan. Se sopii minulle ihan hyvin. Osa päätöksistä näyttää olevan senkaltaisia, että minun tulee niistä paha mieli ja ne eivät minua juurikaan kiinnosta.

Ammattikorkeakoulujen , kuten myös toisen asteen kouluverkkoja tullaan supistamaan. Ei haittaa minua. Antaa tulla lunta tupaan vain. Kun jotain alkaa viimein tapahtumaan ja viimeiset on ajettu ulos lakkautettavista pisteistä, minä olen jo eläkkeellä.

Minua surettaa se, että yhteiskunta koulutusjärjestelmällä tuhoaa hyvän sosiaalitoimen työvälineen.

Kun koulutusjärjestelmää on pidetty hieman ylileveänä, on pystytty ottamaan kaikki mahdolliset herramme muurahaiset opintojen pariin. Valmistumisprosentti on ollut vaatimaton, mutta tällä tavalla on sangen halvalla voitu pitää väkeä pois kaduilta.

Toisen asteen ja ammattikorkeakoulun oppilaskustannukset eivät oleellisesti eroa niistä kustannuksista, joita yhteiskunnalle syntyy, kun nuori ei viitsi mennä tai ei pääse minnekään.

Jos tämmöinen nuori sitten potkii mummot katuun ja teholle, nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle maltaita. Mummon teholla notkuminen voi maksaa tyypillisesti 10 000 euroa vuorokausi. Huostaan otettu nuori maksaa noin 60 000 euroa vuodessa. Kaikki maksaa.

Mutta olkaa hyvät. Voitte näperrellä aivan vapaasti tv- lupatarkastajien kanssa. Kun ryhdytte tekemään muutoksia koulutusjärjestelmään, muistakaa se, että seuraukset näkyvät vasta 10 – 50 vuoden kuluttua.

Nyt yhteiskunnassa niitetään sitä satoa, jota syntyi, kun 1992 laman hoitamisessa oltiin vähän innokkaita ja rajuja.

Koulutuksen sektorilla nykynuori joutuu kamppailemaan toisenkin ongelman kanssa. Koulutuspaikka pitää ensin saada itselle, mutta kun niitä ammatteja ja koulutuksia pitää saada 3, 5 kpl. Se on se keskimääräinen ammattien lukumäärä, jonka nykynuori joutuu hankkimaan elämänsä aikana. Yksi ammatti ja koulutus takaavat huoletonta elämää vain 15 vuodeksi. Asuntolainat, harmi kyllä, kestävät nykyään usein 30 vuotta.

TV- lupatarkastajat joutuvat nyt hankkimaan itselleen uuden koulutuksen ja ammatin. Mutta kannattaa olla tarkkana. Nykyisistä ammateista on 25 vuoden kuluttua jäljellä enää 25 %. Muut ovat kadonneet.

Siinäpä sitä olisi nykyhallitukselle vähän koulutuspoliittista pähkinää. Juuri kun olet saanut leikattua ja oppilaitokset ajettua alas, jo kohta toisaalta huudetaan jotain uutta koulutusta. Ja kun olet 7 vuoden kuluttua saanut polkaistua uutta koulutusta liikkeelle, jos huudetaan sen lopettamista.

Hallituksen kannattaisi harkita koko koulutusjärjestelmän alasajoa ja nopeaa siirtymistä ammattikuntalaitokseen ja oppisopimuskoulutukseen. Kyllä silloin ainakin piisaisi kännissä hoilaavia kisällejä, jotka toivoisivat järvien muuttuvan bioetanooliksi.