>Naaraan kanssa uimassa

by Michael Tillman

>

Tänään on olutseuran kuukausikokous. Kerrankin voisi sanoa Runebergia mukaillen, että se päivä tiesi paikkansa. Tuskin koskaan on kuukauden toinen torstai osunut näin oluiselle kelille.

Vaimo kysyi, meinaanko minä mennä kokoukseen ?

Sanoin, että en minä mikään Jutta Urpilainen ole, piru vie. En minä osaa sanoa. Mukava olisi mennä, mutta jos sinä annat minulle luvan, saatan jopa olla menemättä, sillä se meneminen ei tunnu miltään, ennen kuin sinä olet vastaan. Silloin minä menen ehdottomasti kokoukseen.

Olin syntymäkodissa nukkumassa tutussa vinttikamarissa. Illalla kävin savusaunassa ja uimassa pienessä lammessa. Mukana uimareissulla minulla oli naaras, joka ei juuri minua pelännyt ja melskasi lammessa sielunsa kyllyydestä. Savusaunaan en häntä saanut, mutta muuten meillä oli kivaa.

Isäni sanoi, että se naaras tukkasotka on ihan yhtä huikentelevainen, vaikka hän menee uimaan lammikkoon. Ilmeisesti minussa ja isässäni on jotain salattua vetovoimaa, kun höyheniin pukeutuneet nuoret naiset niin kovasti seurassamme viihtyvät.

Puhuin murretta ja ostin Raumalta mansikoita. Join virolaista olutta ja kuuntelin vanhoja tarinoita. Sanalla sanoen, kävin onnelassa. Vaatteeni tuoksuvat vieläkin suolaiselta merituulelta.

Kuvassa savusauna ja lammikko. Naarasta en saanut kuviin.

Advertisements