>Kylmää

by Michael Tillman

>

Toivoin jo kevään ja lämmön koittaneen. Vappu näyttää kuitenkin edelleen samanlaiselta kuin vuonna 1962.

Silloin olin vain paljon pienempi ja arempi. Mutta silloin minulla oli kuitenkin villapaita, vyö, kaulahuivi ja lakki. Olin Porissa partiolaisten paraatissa.

Meitä ohjasivat suuret ja pelottavat naiset. Myöhemmin käsitin heidän olleen rippikouluikäisiä teinipimuja. Marssimme nelirivissä pitkin punaista kaupunkia. Olkapäillemme satoi valkoisia hiutaleita. Jossain edessä kulki soittokunta.

Minä palelin kovasti. Hampaani löivät loukkua. Muista sen, minkä väriset sukkahousut olivat edessä kävelleellä partiojohtajalla. Silloin se tieto ei minua vielä lämmittänyt. Muistan ihmetelleeni, mitä minä oikein teen siellä.

Mainokset