>Valpuri – angs

by Michael Tillman

>

Kameraan saapui uusi akku Englannista. Tilasin sen keskiviikkoiltana puoliyhdeksän uutisten aikaan. Tänään kuriiriyhtiön autokuski soitti klo 10 ja kyseli, että voiko jättää postilaatikkoon.

Akku saapui siis Englannista. Se saapui Saksan kautta. Lisäksi se kiersi Suomessakin kahden lentokentän kautta. Silti se solahti postilaatikkoon 37 tunnin ja 30 minuutin kuluttua tilauksesta.

Koko kuljetuslysti maksoi 3 euroa.

On ihanaa olla Eurooppalaisessa järjestelmässä mukana. On ihanaa, kun meillä on luottokortit ja euro ja sopimukset. On helvetin ihanaa, kun me kuulutaan Eurooppaan.

Jos olisi mennyt vonkaamaan tuota akku suomalaisesta rautakaupasta, myyjä luimuilisi edelleen takahuoneessa ja odottelisi, että eikö se saakeli jo kohta lähde vapunviettoon.

Eilen huoltomies laittoi bulevardisohloon uuden starttimoottorin. Äännetään pösöö. Hän oli tilannut sen edellisenä päivänä jostain huisin Nevadasta. Hinta koko startille oli 70 euroa. Paikalleen laitto maksoi 45 euroa.

Voi että minä olen lääpälläni, kun saan kunnon palvelua ja asiat toimivat. Kun asiat hinnoitellaan kohdalleen ja palvelu on asiallista, mutta ei nöyrää.

Kauhulla olen seurannut uusien kansanedustajien edesottamuksia. No, noormarkkulaisen tanssiyhtyeen slogania vapaasti mukaillen on hyvä todeta, että sitä saa, mitä tilaa.

Eva Biaudet on saamassa asiakkaakseen viitasaarelaisen sirkkelimiehen. Olisi mukava olla kärpäsenä katossa. Sirkkelimies on kuulemma naimaton vapaa ja villi poikamies. Biaudet ei taas liene kovinkaan valmis ja altis ymmärtämään senkaltaisia mielipiteitä, joita sirkkelimies on suustaan päästänyt.

Asian pihvi ja ydin on kuitenkin siinä, että sirkkelimies on omaan ammattiinsa muodollisesti pätevä. Biaudet valittiin poikkeuspäätöksellä.

Menen pihalle haravoimaan nurmikkoa ennen kuin päästän lisää vappusammakoita suustani. Purkautumiseni menköön vapun piikkiin. Jotain on yritettävä, kun ei enää maatalossa asu.

Lapsuudessa kaikki oli vappuna paljon helpompaa. Vapunaatto ja vappupäivä ajettiin sontaa pellolle. Suuri harmi oli se, että asuimme syrjässä ja mielenilmaisu jäi oman piirin pariin. Emme päässeen asialla rehvastelemaan..

Minulla ei ole enää sontaa, joten joudun haravoimaan ja levittämään riistokapitalistin ( K-rauta) myymää kalkkia. Yritän levittää siististi. Naapurissa on luotettavaa ja jämäkkää väkeä, jotka liputtavat Suomen lipulla seuraavan kerran vasta 4.6.

Pahoittelen provokatiivista kirjoittelua. Yritän avata syytä teille myöhemmin.