>Viikonloppu

>

Merkittävä viikonloppu on edessä. Enkä tarkoita nyt vaaleja. Meille tulee jälleen käymään hyvin, uskon niin. Tätä kansaa on säikytetty Helsingin rautatieasemalla 1940. Tätä kansaa on säikytetty Tali-Ihantalassa. Tätä kansaa on säikytetty Hiittisten vesillä 1962. Tätä kansaa on säikytetty 1972, kun Lasse Vireen kaatui Munhenissä. Lopulta meille käy aina hyvin. Niin uskon.

Merkittäväksi viikonlopun tekee se, että olutseuralla on jälleen pilkkikilpailut. Miestappiot ovat olleet aina kohtuullisia, kalaa on saatu ja haavoittuneet hoidettu.

Toinen merkittävä asia on se, että nuori mies kertoi ostaneensa Fender Stratocaster – kitaran. Tämä pajupillejä vuoleva suku, tämä karaokessa taustakuoroon joutuva suku, tämä juuri ja juuri virsiä kanttorin jäljessä hymisevä suku on astunut sille tielle, jota Jimi Hendrix ja Esa Pulliainen ovat viitoittaneet.

Suvussa on nyt pakasta vedetty, tuliterä, uusi Stratocaster.

Pilkkikilpailujen vuoksi seuraavien kahden vuorokauden raportoinnit joudutaan tiivistämään luultavasti ohueksi arkkiveisuuksi, joka ei koskaan paperille asti pääse, mutta joka kulkee paikkakunnan suullisessa kertomusperinteessä kymmeniä vuosia. Tulen teille referoimaan soveltuvin osin tähtihetkiä.

Ostin tänään toukkia. Ja farkut. Farkut olivat vaikeat, toukat taas eivät tiedä, että huomenissa joutuvat ehkä ekologiseen kiertokulkuun. Luultavasti vain Pentti Linkola ymmärtää, miten arvokkaasta prosessista on kysymys.

Sovitin viidet farkut. Se on minun ennätykseni. Yleensä ostan ensimmäiset. Pelkäsin, että ostoshelvetin vartiomiehet tulevat jo epäluuloisiksi ja ratsaavat minut. Keski-ikäinen mies ei yleensä koppiin kanna vaatteita kuin kerran.

Eurooppa kuulemma jännittää Suomen vaaleja. Se on Euroopalle ihan oikein. Vuonna 1939 ne jännittivät meidän puolestamme, mutta olivat lopulta pelkkiä lampaita. Jälleen kerran me hoidamme tämän jutun koko maanosan puolesta. Hauskaa on se, että samoin kuin vuonna 1939, taas nyt, juuri ruotsalaiset ovat alkaneet mentaalisesti hikoilemaan puolestamme.

Vuonna 1992 hoidimme tämän savotan ihan itse, ilman kenenkään apua. Ei me tällä kertaakaan tarvita ketään apuun.

Meillä on täällä elossa aikalailla aikamiehiä ja -naisia, joiden asuntolainan korko oli pahimmillaan 17 %. Meitä on ihan turha tulla neuvomaan siitä, miten suota kuokitaan ja kuukausieriä maksetaan.

Olutseuran pilkkikilpailut ovat siinä mielessä hyvä hetki odotella vaaleja, että jäällä ei puhuta politiikkaa, uskontoa, eikä kansalaissotaa sivuavia aiheita. Jäällä puhutaan kaloista, oluesta, naisista, golf-mailoista, lasten yhteiskuntaan sopeutumisesta, akkuporakoneiden ominaisuuksista ja saunomisesta.

Ehkä puhumme myös filosofiasta. Lukijoille ehkä on pieni yllätys se, että kun pari tusinaa suomalaista miestä kokoontuu aurinkoon jäälle, aika monia kiinnostaa se, mitä se elämä oikein on.