>Karthagon kuulumisia

>

Tunisiassa näyttää piisaavaan työttömiä nuoria miehiä. Pirunmoinen tekemisen puute ajaa urokset viimein johonkin hyödylliseen, eli feodaaliherrojen kaatoon.

Tämä nuorten miesten ylijäämä taitaa olla yleinen kaikissa Välimeren eteläpuolella olevissa maissa aina Somaliaan asti. Toimettomuus kurjistaa, adrenaliinia pursuaa ja rajattomat uudet tiedotusvälineet vievät viestiä salaman nopeasti taivaanrannan taakse.

Minua ihmetytti uutisfilmien välähdyksissä pari asiaa. Tunisian katunäkymät ovat siistejä ja länsimaisia, rähinöivillä miehillä on hyvät hupparit ja nahkatakit päällään mellakoissa ja katusuluilla pysäytetyistä autoista joka toinen näyttäisi olevan citymaasturi. Siistin näköistä paikkaa sanoisi outo television katsoja.

Lapsuuden muistot Tunisiasta ovat pienet. Habib Bourguiba oli Kekkosen kavereita ja elinikäinen presidentti hänkin. Kekkonen kävi vähän Nootti-Kriisin jälkeen Tunisiassa ja kiipesi palmuun samalla ketteryydellä kuin Puhemies Niinistö sähköpylvääseen tässä taannoin. Kekkonen kuulemma kiipesi leikkimielisyyttään, Niinistön oli pakko.

Kekkonen ja taatelipalmu ovat vieläkin kovaa valuuttaa Tunisiassa. Tässä pieni esittely asiasta.

Teksti on lainattu täältä.

”OSTA KEKKOS-PALMU Kädet viuhuvat ilmassa. Puhe muuttuu huudoksi. Pienellä sivukujalla El Hamman -kylässä kaksi pitkiin valkoisiin mekkoihin pukeutunutta vanhusta kinaa naamat punoittaen. Oliko se toinen vai neljäs puu? Entä missä rivissä, ensimmäisessä vai toisessa? Yhteisymmärrys on kuitenkin löydetty jo siitä, että kyllä, kerran tässä kylässä vieraili muuan kalju valtiomies. Ja kyllä, hän kiipesi palmuun. Miksikö se on aivan varmaa? Siksi, koska toinen herroista, Ali Ben Mohamed Sahroui, auttoi miestä kiipeämisessä. Palmuplantaasilla työskentelevä nuorukainen varmisti, ettei arvovieras pääse putoamaan.

Suomen presidentti Urho Kaleva Kekkonen vieraili Tunisian El Hammassa vuonna 1965. Ohjelmaan kuului piipahdus valtion omistamalla taatelipalmuplantaasilla, joka oli silloin yksi maan suurimmista ja maineikkaimmista.

Plantaasi on edelleen voimissaan. Mehrez Ben Mohamedin omistamalla alueella kasvaa 196 palmua, joiden taatelit maistuvat tunisialaisille aamuin ja illoin, ja erityisesti Ramadanin aikaan. Taatelisato korjataan syys–lokakuussa. Silloin palmulehdot ovat kaunis näky: taatelinoksat muuttuvat kirkkaan oransseiksi, lähes neonvärisiksi. Juuri ennen poimintaa ne saatetaan huputtaa keltaisilla muovipusseilla, jotta satunnaiset sateet eivät muuttaisi hedelmiä liian vetisiksi.

Todellinen Kekkos-fani voisi saada kuuluisan palmun jopa omakseen: maineikas puu irtoaisi kuulemma 1 000 eurolla.

El Hamman kylä sijaitsee 10 kilometriä Tozeurista pohjoiseen. Palmu, johon Kekkonen kiipesi, löytyy Mehrez Ben Mohamedin plantaasilta, blokista numero 55.”

Sillä tavalla. Mukavaa olisi, jos nuoret miehet jatkaisivat turismia ja palmujen hoitoa. Eilen Libyan päämies oli jo aika huolestunut televisiossa, ja luulen myös Egyptin valtaapitävien seuraavan asioita. Nuoria miehiä piisaa sekä Karthagosta itään ja länteen.

Tähän palmuun jos aikoo kiivetä, pitää olla oikein pienen valtion oikein pieni valtiomies. Tämä kantaa ehkä vain San Marinon alivaltiosihteerin