Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

>Äkkilähtö

>

Leikittäänpä vähän numerologiaa. Näinä päivinä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun DC-3 lentokone putosi Vaasan lähellä pusikkoon. Kapteenilla ja lentoperämiehellä oli aamulla vielä kohtuullisen kadehdittava känni päällä, joten ohjaamossa ei vielä oltu käännytty edes krapulan puolelle.

Koivulahden tapauksesta ehti kulua 16 vuotta 9 kuukautta, kun toinen DC – 3 kone putosi Rissalassa järveen, mukanaan 6. maanpuolustuskurssin jäseniä melkoinen joukko. Koneen toinen moottori sammui pakoventtiilikoneiston murtumisen vuoksi. Takaisin kaarrossa ohjaaja teki muutaman virheen ja nopeus laski niin alhaiseksi, että kone sakkasi.

Rissalan tapauksesta ehti kulua aika tarkalleen 16 vuotta, kun Estonia upposi Suomenlahdella Utön eteläpuolella. Menehtyneiden joukossa oli 10 suomalaista ja 15 ruotsinsuomalaista matkustajaa. Tällä kertaa ei lennetty ilmassa, mutta joukkoliikennevälineestä kuitenkin oli kyse.

Estonian onnettomuudesta on nyt kulunut 16 vuotta 3 kuukautta, laskujeni mukaan. Suomalaiset junat ja laivat ovat kulkeneet viime aikoina turvallisesti, lentokoneilla ei ole ollut vaaratilanteita ja kaikki näyttää etenevän ilman riskejä ja parantuneen turvalliskulttuurin siivittämänä kohti turvallista tulevaisuutta.

Silti, joskus se seuraavakin onnettomuus sieltä tulee. Jos unohdetaan liikennevälineet kokonaan pois, niin helpottavana poikkeamana on tietenkin 2004 vuoden Tsunami, joka rikkoon tuon säännöllisyyden ja saa meidät huokaisemaan.

Mutta, jos pitäydytään kuitenkin pelkästään liikennevälineisiin…. Niin Kuurila ja vuosi 1957 saa ehkä meidät vähän huokaisemaan kuuluvammin. Kivisalmen lossionnettomuus vuodelta 1956 vapauttakoon meidät sitten lopullisesti taikauskosta.

Maarianhaminassa lentokone putosi vuonna 1964 ja Raumalla rautavene upposi vuonna 1963. Ei mitään hätää. Ihan hatusta piti tämäkin kirjoitus väkisin vääntää ilmoille. Vuosi 1944 oli yhtä suurta onnettomuutta Suomen kansalle ja Kuru – laivakin upposi siitä vuodesta 15 vuotta aikaisemmin, ei suinkaan 16 taikka 17 vuotta.

Taidan mennä iltateelle.

Kuvassa ratikka. Semmoisella ei oikein suurta onnettomuutta pääse tapahtumaan.

Nukkukaa hyvin.

>Taisteluosasto-toverit

>

Puolustusministeri Häkämies on harmissaan, koska EU ei ole löytänyt taisteluosastolleen mitään järkevää tekemistä. Häkämies toteaakin haastattelussa, että kerran vielä päivystetään, mutta kun tämä Suomen huki on ohi, sitten pitää jotain päätöksiä tehdä.
Ehkä meidän pitäisi lopettaa Vantaalla olevan lentoaseman palokuntakin, kun vuositolkulla ei yksikään kone ole syttynyt tuleen. Ehkä minunkin pitäisi erota ammattiyhdistyksestä, kun kertaakaan elämässäni en ole joutunut työttömäksi, ja kuitenkin pienen henkilöauton hinnan olen jäsenmaksuja sinne elämäni aikana maksanut.
Häkämiehelle tiedoksi, että tässä on nyt suurin piirtein samasta asiasta kyse, kuin siinä, että Paavilla on pallit ja nunnalla nännit. Varmuuden vuoksi on hyvä olla olemassa, kun ei koskaan tiedä, kuka, taikka mikä tulee kylään.
Minusta on peijoonin lohdullista, jos EU:n taisteluosastolla ei ole mitään tekemistä. Etenkin Suomen päivystysvuorolla. Eurooppalaiset uhkakuvat ovat kuitenkin sellaiset, että vastaava taisteluosasto olisi ehkä syytä perustaa EKP:n käyttöön. Muutaman tunnin kuluttua nähdään taas se, miten avautuvat markkinat reagoivat katolisten ongelmavaltioiden valtionlainojen korkojen nousuun. Ne nimittäin ovat jälleen menossa jyrkästi ylämäkeen. Samaan aikaan Komissaari Rehn juhlii Virossa sitä, että kaikki mahdolliset ehdittiin kerätä mukaan vielä viime hetkellä.
Oli hauska katsella Rehnin haastatteluja. Puolilta öin hänen kommenttinsa olivat vapautuneita ja reippaita ja jopa itsevarmoja. Kun häntä sitten haastateltiin uuden vuoden päivänä, mies ja lausunnot olivat molemmat vähän totisempia ja hiljaisempia.
Kreikka kuulemma suunnittelee helkkarin pitävän ja tiiviin muurin rakentamista Turkin rajalle. Siitä taas voimme päätellä sen, että Turkki ei ihan lähitulevaisuudessa Euroon, eikä juuri muuhunkaan liity.
Se muuri olisi pitänyt rakentaa Turkin ja Irakin välille, jos edes joskus joku vakavissaan haluaa Turkin mukaan yhteisöön. Siellä taas on maarajaa paljon enemmän ja muurin toisella puolella vielä kummallisempi maailma.
Presidentti piti toissapäivänä puheensa, jossa hän ei puuttunut mitenkään tähän EU: taisteluosastoon, eikä muuten puuttunut oikein muutenkaan mihinkään. Sitä vastoin hän on kuulemma lähettänyt tiukan ja räväkän viestin amerikkalaiselle koomikolle.
Mahtaisi Presidenttiämme kummeksuttaa pikkuisen, jos Presidentti Obama lähettäisi uudenvuoden viestin Simo Frangénille ja sanoisi, että sinulla Simo on hyvin amerikkalainen hymy ja ollaan me vähän saman näköisiäkin.
Kuvassa varusmiesosasto valmistautuu vannomaan uskollisuutta