>Juhlat

by Michael Tillman

>

Nainen sanoi ottaneensa miehestään eron. Sanoin sille, että sitä on nyt liikkeellä. Mutta ei näiden juhlien takia olisi tarvinnut eroa ottaa. En sanonut sille nimeäni. Se ei olisi sitä kuitenkaan muistanut myöhemmin.

Sen miehen suurin vika oli ollut kuulemma se, että se otti kotona ja vieraissa aina lautaselta suurimman pullan mitä tarjolla oli. Se oli ottanut 15 vuoden aikana myös kaikki suurimmat lihapullat, mitä nainen oli paistanut.

Nainen sanoi hävenneensä sitä. Ensin oli joutunut häpeämään vieraissa ja nyt sitten viime aikoina kotonakin, kun nainen oli viimein oppinut omassa kodissaan sen häpeämien taidon.

Nainen sanoi yrittäneensä koko elämänsä pyöritellä niin tasakokoisia jauhelihaklönttejä, että miehelle ei olisi jäänyt mitään mahdollisuutta valikoida. Hankalissa tilanteissa miehellä kuulemma oli tapana sanoa, että tuo taitaa olla inaan suurempi. Taidan ottaa sen.

Viimein nainen sanoi kyllästyneensä. Se sanoi haluavansa joskus maistaa isompaakin, eikä aina sitä pienempää.

Katselin naisen ohi sen taakse. Ruokajono huojui humalaisena nurkan taakse ja mietin, kauanko siinä jonossa joutuisin vielä seisomaan. En halunnut sen seisovan siinä vieressä ja arvioivan minua ottamieni lihapullien perusteella.

Sanoin sille, että minä syön suurimmat lihapullat jo pelliltä, kun olen ottanut ne uunista. Minä syön ne maistiaisiksi. Jätän pöytään vain tasakokoiset, ettei tule riitaa. Sillä tavalla on pärjätty hopeahääpäivään asti nyt ainakin

Se näytti loukkaantuvan, vaikka hymyilikin jutuilleni. Se laski kiivaasti ikääni ja sitten se nauroi kuin Saara Vanhassa Testamentissa. Katselin sen vartaloa. Se oli eronsa jälkeen päässyt jo monta kertaa valikoimaan suuremmat lihapullat pöydästä.

Ajattelin, että se sopisi bändäritytöksi eturiviin, nuorille soittajapojille hymyilemään. Sen takaa olisi hyvä tanssia ohi. Sen takana olisi siltä turvassa. Se tuijottaisi vain komeaa basistia ja raskas hajuvesi laskisi sumuverhon kaiken eteen.

Sillä tavoin sen kohtaisi vain kerran kierroksella. Voisi keskittyä tanssimiseen ja toivoa, että seuraavalla kierroksella se olisi häipynyt takahuoneeseen tai keikkabussiin.