>Synkeistä viikonlopuista synkein

by Michael Tillman

>

Esivalta on varoittanut alamaisiaan viime päivinä siitä, että seuraava viikonloppu on suuri ja merkittävä pikkujouluviikonloppu ja sitä tullaan valvomaan ankarasti ja suurella huolellisuudella. Juopporatsioita järjestetään paljon ja tiheästi.

Voinen ja saanen huomauttaa, että lähitulevaisuudessa on tosiaan kaksi suurta viikonloppua, mutta ne liittyvät vain löyhästi viinaan ja hulluuteen.

Ylihuomenna on tuomiosunnuntai. Silloin on tapana ollut, että päällemme vuodatetaan melkoisesti tulikiveä ja moitetta siitä, että sitä on eletty kuin pellossa ja vähät välitetty moraalisäädöksistä. Tuomiosunnuntaina on ollut tapana se, että on oltu sisätiloissa ja mietitty sitä, mitä oikein on tullut tehtyä.

Nykymaailma on ottanut sitä vastoin tuomiosunnuntai- viikonlopun siksi ajankohdaksi, jolloin on soveliasta tehdä lisää kuormaa itselleen ja sielulleen.

Toinen lähitulevaisuuden tärkeä juhlapäivä ei sekään ole viikonloppuun osuva riehumisjuhla, vaan itsenäisyyspäivä, jolloin on tapana ollut rauhoittua ja arvokkaasti muistella niitä miehiä, joiden ansiosta voimme täällä vapautuneesti mitään muistella.

Missi Satu Tuomisto toivon mukaan muistaa nyt jo sen, minä vuonna Suomi itsenäistyi. Pari vuotta sitten hän arveli vuodeksi 1952.

Asiasta muistuu mieleeni entinen puolustusvoimien vääpeli, joka kovana oppitunnilla väitti, että veden kiehumispiste on 90 astetta. Kun dipl. Insinööri alokas viimein hänet sai oikealle tolalle, vääpeli korjasi, että tietenkin , se olikin suorakulma.

Kaksi superviikonloppua ovat lopultakin 3 ja 10 joulukuuta. Ensin on ohjelmassa koulutuskuntayhtymän pikkujoulujuhla. Siellä on ohjelmassa syömistä , karaoke- kilpailua ja toivon mukaan tanssia. Videoleikkeen innoittamana tarkoitus on saada keskusyksikön naisten sukkahousut kierteelle. Olen nuoruudessani nimittäin ollut salsa – oppitunneilla kaksi kertaa. Muutama sana espanjaakin irtoaa tiukassa paikassa, joten se on nyt ihan keskustoimiston tädykkeistä kiinni.

Kymmenes päivä sitten olutseura iskee tapin irti tynnyristä ja aloittaa valmistautumisen uuteen toimintavuoteen. Silloin emme tanssi, vaan olemme jäyhiä ja arvokkaita, keskustelemme ja mietimme syvällisiä. Menemme viettämään juhlaa paikkaan, johon ei valkoihoinen normaalisti eksy.

Leikkeessa ladyn nimi on muuten Christianne Gout