>Aikakaudet vilistävät silmissä

>

Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.1. 1999. Siitä sen ikää normaalisti on ryhdytty laskemaan. Varsinaisena köyhän kansan paperirahana se otettiin käyttöön vähän myöhemmin, tammikuussa 2002.

Puheet rahajärjestelmän toimivuudesta aaltoilevat tänä päivänä sangen paljon. Virolaiset skeptikot jo jännittävät sitä, ehtivätkö he ollenkaan mukaan, ennen kuin järjestelmä mahdollisesti puretaan ja kuopataan. Virolaiset ovat aina olleet kaikessa vähän hitaita.

Hitler tuli valtaan Saksassa vuonna 1933. Hänelle kävi köpelösti 12 vuotta myöhemmin. Kuten huomaamme tarkemmin vuosilukuja verratessamme, merkittävät ajanjaksot voivat joskus olla sangen lyhyitä. Vaikka tässä tapauksessa analogia horjuu kahden tapauksen välillä sangen paljon, silti on helppo nähdä, että ajanjaksot eivät ole sementtiä, eikä niiden vuosilukuja juuri koskaan ole hakattu kiveen.

Hitlerin ja Euron suhteen on myös todettava, että toinen hävisi Kekkoselle kuin hameakka virkakauden pituudessa ja tämä Eurokin saa vielä tehdä pitkän päivätyön samaan aikaan ja saman kaltaisen taloudellisen hyvinvoinnin saavuttamiseen.

Isäni opetteli pudottamaan markkojen perästä nollia pois. Minä olen opetellut nyt 9 vuotta 6 kertotaulua. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä poikani joutuu opettelemaan.

>Hevonen

>

Eturivin tytöllä oli lukihäiriö. Sen se kertoi minulle vasta sitten, kun ensin oli kertonut hevosesta, joka eroittaa Sievin Jalkineen valmistaman turvajalkineen tavallisesta kengästä.

En uskonut sellaisia hevosia olevan Keski-Suomessa, Keski- Pohjanmaalla ehkä kyllä. Veteliläisiä hevosia pidin hyvinkin älykkäinä ja pirullisina. Sanoin sen sille.

Se sanoi hevosen olevan Perhossa ja kysyi, kenen on vastuu, jos hevonen murskaa jalan pissis-gimmalta, joka on mennyt sisälle pilttuuseen ilman turvakenkiä, vaikka tallin ovessa lukee , että pitää olla.

Kysyin siltä, koska sen lukihäiriö oli havaittu ?

Ennen talliin menoa vai jälkeen.

Se hymyili minulle ja sanoi, että ennen, tietenkin.

Se väitti, että se hevonen seisoi sen ämmän jalan päällä varttitunnin, koko painollaan.

Sitten se näytti minulle, mitä riviä tentistä sen aivot eivät suostuneet prosessoimaan. Selitin sille väittämän niin taitamattomasti ja perusteellisesti, että sen kasvoille syttyi oivalluksen kiitollinen adventti.

>Tuiskussa

>

Vuoren alla tarjosin tupakkaa aura-auton kuljettajalle. Se söi vanhaa filtteriä, asensi lumiketjuja takapyörille ja kiroili. Ajattelin, että tuo ei syö kyllä Aura-juustoa. Tuo se syö heikkona hetkenä suolakurkkua ja sinappia suoraa tuubista.

Kysyin siltä, tiesikö se, että venäläiset syövät suolakurkkujen kanssa hunajaa.

Se sanoi työntävänsä venäläisille suolakurkun perseeseen. Jos ryssä sattuisi nyt tulemaan tänne tuiskun keskelle. Se jatkoi ketjujen asentamista ja näin, että siltä puuttui sormi vasemmasta kädestä.

En kysynyt siitä sormesta mitään. Sillä olisi ollut siihenkin vastaus valmiina ja minä olin jo kyllästynyt yllätyksiin.

Sanoin sille viimein, että A – kirjain muistuttaa pystyyn nostettua lumiauraa.

Se mulkaisi minua, sitten ojan pohjalla makaavaa autoani ja käski minun pitää turpani kiinni. Se sanoi, että sille tulee mieleen aasta Arvo Aalto, helvetin hyvä kommunisti. Sitten se heristi suurta jakoavainta kädessään ja sanoi, että siitä sille tulee mieleen ne kissanpennut, jotka se oli kesällä sillä avaimella tappanut.

Kävelin autolleni ja yritin olla niin kuin en olisikaan

>Voihan rähmä, taas minä olen myöhässä !

>

Juuri kun allekirjoittanut on miettimässä uuden harrastuksen aloittamista, pääsyvaatimuksia ryhdytään tiukentamaan. Vihreitä kortteja ei enää jaetakkaan noin vain naaman perusteella. Sen lisäksi omalta kentältä pääsee tulevaisuudessa vierailureissuille vasta kun tasoitus on alle 36.

Housujen raidoituksiin tulee eittämättä myös uusia määräyksiä.

Minulla on yksi golfmaila jo hankittuna. Halpahalli lopetti ko. urheilulajin osastonsa, joten ostin sieltä 2,5 eurolla kiinalaisen mailan. Se näyttää kylläkin siltä, että se olisi jäänyt traktorin takapyörän alle. Hyvät ystäväni valistivat minua, että sen todella täytyy olla sellainen, sillä tällä mailalla lähestytään näitä lippuja ja koloja.

Eräältä ystävältäni olen saanut 5 palloa ilmaiseksi. Niitä olen lyönyt viimekesänä ympäri omakotitaloa. Naapureihin harrastus on tehnyt suuren vaikutuksen. Näen heidän usein pihoiltaan katselevan minua, kun iltaisin laitan lähestymislyöntiäni kuntoon.

Eräs toinen ystäväni kertoi ostaneensa uuden rautasetin. Hän on nyt kaupitellut minulle vanhaa settiään. Hintakin on kohdallaan; viskipullo.

Ja juuri nyt sitten kaikki kaatuu siihen, että nämä ruutuhousut ovat saaneet tarpeekseen nk. rupusakista. Tähän asti on kyllä kerjätty ja pyydetty ja kinuttu mukaan, ostamaan osakkeita ja lähtemään kenttätalkoisiin. Nyt on tullut sitten saturaatiopiste vastaan.

No, en ole katkera. Olen minä päässyt palloa hutkimaan. Jenkeissä pelasin aikoinaan lankomiehen kanssa kentillä, joista tämä sakki voi vain uneksia. Siellä riitti green gardiksi vihreä paperilappu, johon oli painettu niiden entisten presidenttien kuvia. Aina kun yhden antoi, koko illan sai hutkia farmarit jalassa ja vyölaukku uumalla.

Taidan harkita vielä vakavasti tätä asiaa. Odottelen vielä. Kunhan olemme auttaneet puoli Eurooppaa taas jaloille, vapaita golf-osakkeita ja pelioikeuksia vapautuu markkinoille taas runsaasti. Voi olla, että ensi vuonna saa jo koko pelisetin kossu-pullolla.

>Portugalin huhtikuu

>

Se pankki, jolla on ollut menneinä vuosina ilo rahoittaa allekirjoittaneen suuret hankinnat ja mokat, epäilee tänään pääekonomistinsa suulla, että minun lisäkseni he joutuvat tukemaan myös Portugalia.

Erona saattaa olla se, että minä olen velkani maksanut takaisin. Portugalista voi korkeintaan saada takaisin laivalastillisen korkkitammea ja Vinho Verde juomaa.

Suomen seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun 17. päivä. Tällä kertaa näyttää siltä, että melko moni tietää jo tässä vaiheessa, ketä tulee äänestämään ja miksi.

Huhtikuussa Portugalin asiat ovat varmasti jo hoidettu kuntoon. Voi olla, että silloin joudumme hoitelemaan jo muiden maiden asioita.

Ministeri Kataisen kauhuksi yksikään euro-maa ei halua liittää mitään takuita näihin avustuksiin. Takuut olisivat olleet sisäpoliittisesti käteviä, sillä niiden avulla ( viskitislaamot, merenrantatontit, golfkentät, rautatieyhtiöt) olisi ollut mukava tyynnytellä äänestäjiä.

Semmoisilla takuilla ei kuitenkaan tositilanteessa tee mitään. Ainoat järkevät takuut voisivat olla ne, jotka liitetään pitkäaikaisiin pakollisiin rahoitusinstrumentteihin.

Lähinnä tulevat mieleeni irlantilaisten tulevat eläkkeet.

Kolme viikkoa sitten ajelin pitkin ja poikin Andaluciaa. Tien varret olivat täynnä keskeneräisten rakennusten luurankoja. Osa rungoista oli selvästi vielä jatkokelpoisia, mutta osa näytti rapistuneilta ja ruostuneilta. Huolestuttavaa oli se, että näitä keskeneräisiä rakennuksia oli paljon myös sisämaassa, kaukana turistialueiden sykkeestä.

>Momo- poliisikoirien valio ja Bella Navetta

>

Yleisradion nettisivuilla on pieni ja asiallinen puuhasteluohje, jonka avulla voi kuluttaa hämärän talvipäivän somasti ja samalla askarrella söpöjä lyhtyjä ulkokäyttöön.

Koko maailma ja sen myötä maailman menosta raportoiva media ovat menneet mielettömäksi hurlumheiksi. Meille kerrotaan Uuden Seelannin kaivosmiehistä, prinssi Williamista, Ruotsin kuninkaan hurvittelusta ja Tukiaisen tisseistä. Viime viikon huippu tässä mielessä oli se uutinen, jossa meille laajasti kerrottiin miten Chihuahua pääsi poliisikoiraksi.

Minua asia ei kiinnosta. Se on sitä paitsi kohtuullisen tarpeeton tieto minulle. Myöskään Ruotsin kuninkaan jalkavaimot eivät minua kiinnosta, sillä aivan varmasti hekään eivät ole minusta kiinnostuneita. Tukiaisen menemiset ja tulemiset kiinnostavat siinä mielessä, että osaan olla pois ja kaukana.

Paavin julistus kummittelee ehkä päälimäisenä. Myönnetään, että siinä olisi voinut olla hitunen arvokkuutta, mutta se kaikki vähäkin kyllä nyt hautautui niihin otsikoihin, joiden mukaan prostituoidut, ja varsinkin mies- sellaiset voisivat nyt synnistä vapaan harrastaa, harrastuksiaan / ammattiaan. Näyttää siis siltä, että Paavi tuomiosunnuntain uutisessaan tavallaan myönsi sen, että tämmöistäkin on katolisessa maailmassa olemassa.

Missä on tämmöinen tavallinen, arkipäiväinen ja normaali tiedonvälitys, joka saa aikaan ihmiselle iloa, ylösrakennusta ja arvokkuutta ? Minä pyydän ja vaadin; lisää askarteluohjeita, lisää arkipäivän asioita, lisää rauhallista ja hulinavapaata positiivisen maailman kerrontaa.

Minä haluan lukea reportaasia Irlannin maaseudulta. Minä haluan lukea ohjetta siitä, miten voi helposti, vähällä rahalla ja vähällä vaivalla hankkia joululahjat perheelle ja ystäville.

Kuvassa navetan pesua Marabellan satamassa. Lauseena mitään sanomaton uutinen, kuvana ehkä vähän informatiivisempi, mutta tarinana ehkä kaikkein kiinnostavin. Olisin halunnut tietää, miksi omistaja oli laittanut luksusjahtinsa nimeksi Bella Navetta. Se kiinnostaisi minua paljon enemmän kuin se, mitä kaksi suomalaisrouvaa puuhastelevat Marabellan huvielämässä.

Navettaa pesevä palkollinen ei ollut kielitaitoinen eikä etymologisesti valveutunut, joten asia on vieläkin minulle vieras. Luultavasti omistaja on öljysheikki ja nimi on arabian kielen sanan väännös meikäläisellä kirjoitustavalla. Mutta, mitä merkitsee navetta arabiaksi ? Sen minä haluaisin tietää. Ja jos se ei nyt aukea minulle, niin hyvin tulen toimeen ilman sitäkin tietoa.

>Raja railona aukeaa

>

Presidenttimme on vakuuttanut maailmalla, että Afganistania ei jätetä pulaan, edes vuoden 2014 jälkeen. ISAF- maat hoitavat asiat kuntoon ja hiekka-aavikolle synnytetään paratiisi, jossa naiset ja miehet ilman huntuja ja pakottavia lakeja työskentelevät yhteisen tulevaisuuden eteen iloisina ja tasavertaisina.

Rohkenen olla Presidenttimme kanssa eri mieltä. Siitä maasta lähti häntä koipien välissä pakoon 1800 – luvulla Iso-Britannia. Vähän myöhemmin siitä maasta lähti pakoon Brittiläinen Intia. Kolmas merkittävä pakoon lähtijä oli Neuvostoliitto. Uskon myös, että siitä maasta lähdetään taas pakoon.

Paon primus mottorina ei ole se, että tienvarsipommi sinkoaa valkoihoisen rauhanturvaajan nahkaan ruosteista rautaromua. Paon sytytin sijaitsee itse asiassa Afganistanin rajojen ulkopuolella.

Syitä on ainakin kolme. Tärkein niistä on se, että Pakistan ei taida kestää enää pitkään radikalisoitumisen painetta. Viime kesän tulvat olivat tuhoisia infrastruktuurille ja länsimaiden avustustoimenpiteet näyttävät kutistuvat koko ajan. Niistä uutisointikin on vähentynyt radikaalisti.

Toinen syy on se, että liittoutuma kykenee hallitsemaan kerralla vain yhden kriisipesäkkeen. Irakin tilanne on edelleen hyvin vaikea. Pakistanin tilanne saattaa eskaloitua nopeasti vaikeaksi. Iranin tilanteesta kukaan ei vielä tiedä mitään. Sentrifugeihin istutetut tietokonevirukset saattavat pitää tilanteen rauhallisena Iranin ydinlaitoksissa muutaman vuoden, joten joukkoja ei nyt heti tarvitse varata tämän maan kapinallisten tukemiseen.

Kolmas syy on tietenkin se, että resurssit ovat loppumassa. Vaikka halua olisikin, resurssit ovat vain loppu. Pelimerkkejä ei loputtomasti voi uhrata hiekkaerämaahan.

Al- Qaida on kuulemma suunnitellut helmi – maaliskuussa Saksan valtiopäivätaloon hyökkäämistä. Afganistanin eteläosista taas tanskalaiset perääntyvät pois, koska tappiot ovat niin suuret. He eivät ole pystyneet rauhoittamaan tilannetta, saatikka edes uneksineet sellaisesta, että olisivat pystyneet hyökkäämään paikallisten Taliban- komentajien päämajaan.

Länsimailla näyttää sitä paitsi olevan muitakin murheita. Irlannin talouden tukeminen on saanut jonoon jo muitakin tarvitsijoita. Portugali on vaikeuksissa, seuraavaksi on koko Iberian niemimaa vaikeuksissa ja kohta perässä sitten puoli Itä-Eurooppaa.

Tuntuu koomiselta, osin jopa paradoksiselta seurata sivusta miten vaikeuksissa olevien maiden sotilaita käytetään rauhaturvaamistehtävissä ja suoranaisissa taistelujoukoissa surutta, jotta heidän kotimaansa saavuttaisivat suvereenin ja tasavertaisen aseman Euroopan kansallisvaltioiden perheessä.

Intian ja Pakistanin rajalla arkikin on usein vähän pelottavaa ja kummallista. Siellä ei sentään nyt sodita. Siellä vain kahakoidaan.

>Mihin saa maksaa ?

>

Ministeri Kataisen arviot Irlannin tukemisesta alkavat tarkentua. Ensin ei ollut hätää, sitten oli ehkä – tilanne.

Sen jälkeen kehotettiin varautumaan, ja nyt jo tiedetään tarkat lainasummat.

Mihin saa maksaa ?

>Synkeistä viikonlopuista synkein

>

Esivalta on varoittanut alamaisiaan viime päivinä siitä, että seuraava viikonloppu on suuri ja merkittävä pikkujouluviikonloppu ja sitä tullaan valvomaan ankarasti ja suurella huolellisuudella. Juopporatsioita järjestetään paljon ja tiheästi.

Voinen ja saanen huomauttaa, että lähitulevaisuudessa on tosiaan kaksi suurta viikonloppua, mutta ne liittyvät vain löyhästi viinaan ja hulluuteen.

Ylihuomenna on tuomiosunnuntai. Silloin on tapana ollut, että päällemme vuodatetaan melkoisesti tulikiveä ja moitetta siitä, että sitä on eletty kuin pellossa ja vähät välitetty moraalisäädöksistä. Tuomiosunnuntaina on ollut tapana se, että on oltu sisätiloissa ja mietitty sitä, mitä oikein on tullut tehtyä.

Nykymaailma on ottanut sitä vastoin tuomiosunnuntai- viikonlopun siksi ajankohdaksi, jolloin on soveliasta tehdä lisää kuormaa itselleen ja sielulleen.

Toinen lähitulevaisuuden tärkeä juhlapäivä ei sekään ole viikonloppuun osuva riehumisjuhla, vaan itsenäisyyspäivä, jolloin on tapana ollut rauhoittua ja arvokkaasti muistella niitä miehiä, joiden ansiosta voimme täällä vapautuneesti mitään muistella.

Missi Satu Tuomisto toivon mukaan muistaa nyt jo sen, minä vuonna Suomi itsenäistyi. Pari vuotta sitten hän arveli vuodeksi 1952.

Asiasta muistuu mieleeni entinen puolustusvoimien vääpeli, joka kovana oppitunnilla väitti, että veden kiehumispiste on 90 astetta. Kun dipl. Insinööri alokas viimein hänet sai oikealle tolalle, vääpeli korjasi, että tietenkin , se olikin suorakulma.

Kaksi superviikonloppua ovat lopultakin 3 ja 10 joulukuuta. Ensin on ohjelmassa koulutuskuntayhtymän pikkujoulujuhla. Siellä on ohjelmassa syömistä , karaoke- kilpailua ja toivon mukaan tanssia. Videoleikkeen innoittamana tarkoitus on saada keskusyksikön naisten sukkahousut kierteelle. Olen nuoruudessani nimittäin ollut salsa – oppitunneilla kaksi kertaa. Muutama sana espanjaakin irtoaa tiukassa paikassa, joten se on nyt ihan keskustoimiston tädykkeistä kiinni.

Kymmenes päivä sitten olutseura iskee tapin irti tynnyristä ja aloittaa valmistautumisen uuteen toimintavuoteen. Silloin emme tanssi, vaan olemme jäyhiä ja arvokkaita, keskustelemme ja mietimme syvällisiä. Menemme viettämään juhlaa paikkaan, johon ei valkoihoinen normaalisti eksy.

Leikkeessa ladyn nimi on muuten Christianne Gout

>Jotain kummaa…..

>

Blogialustassa on nyt jotain hämärää taas. Jälleen kerran, täysin yllättäen, blogini on linkittynyt monien blogi- kirjoitusten perään.

Olen ihmetellyt aikaisemminkin tätä asiaa. Tuo linkittäminen on vähän sekavaa ja hankalaa, enkä oma- aloitteellisesti ole linkittänyt kirjoituksiani mihinkään.

Äkkiä sitten, arvaamatta, yhtenä aamuna linkit löytyvät saman aikaisesti monien sivustojen uusimpien kirjoitusten perästä. Tätä jatkuu aina jonkin aikaa, kunnes linkitys jonain päivänä taas katoaa.

Kuukauden kahden kuluttua linkitys palaa taas.

Jotenkin en jaksa uskoa, että Kemppinen ja monet muut, toisistaan tietämättä, juuri samana aamuna, kaikki yhdessä , linkittäisivät minun vaatimattomiin, kömpelöihin ja tulikivenkatkuisiin kirjoituksiini.

Tämä kummallinen bugi tietenkin lisää liikennettä blogiini. Siitä jokaisen kirjoittajan sisällä asusteleva pikku narsisti on tietenkin hyvillään. Tilannetta kaihertaa hieman vain se, että kansa tietenkin luulee, että minä henkilökohtaisesti käyn noita linkkejä rustaamassa.

Jostain ne vain äkkiä ilmestyvät. Olen asiansuhteen epätietoinen

Ps. Joku uusi lukijakin on tullut tänään. En osaa sanoa kuka. Saattaa olla, että se on Raija. Tervetuloa sydämellisesti. Toivottavasti viihdyt.