>Sukupuolisuuntautuneesti rikas viikonloppu

>

Tein tänään hirvipataa uunissa hauduttaen. Yöllä nimittäin syyslomavieraiksi saapuvat perheen teologit ja arvelen heillä pitkän ajomatkan jälkeen olevan ruumiinnälkää, viimeistään ainakin huomenna.

Hirvenlihat olivat taattua satakuntalaista heterohirveä, sillä perimätiedon mukaan kyse on synnyttäneestä naarashirvestä. Vedin lihoista pinnat umpeen kuumalla pannulla ja ladoin sitten heidät pataan. Mukaan ruskistin vähän sipulia ja porkkanaviipaleita. Vielä vähän suolaa ja pippuria pataan, ja sitten unohdin sen uuniin 4 tunniksi mietoon lämpöön. Lopputulos oli priimaa, vaikka vain hyvää yritettiin. Niin tahtoo välillä aina käydä.

Ajatin pyhän kunniaksi hiukseni kylpyhuoneessa perheen heterosuhteen toisella osapuolella. Siitäkin työstä tuli oivallinen ja sievä. Hiuksia on tosin enää niin vähän jäljellä, että kovin suurta vahinkoa niiden kanssa ei pääse tulemaan kenellekään. Tämä kotiparturointi sitä paitsi säästää minulle suuren summan rahaa vuoden mittaan.

Partani viimeistelin violetilla homokammallani( lue edellinen kirjoitus). Sekin työ sujui oikein näppärästi ja vanhalla kokemuksella hyvin. Pitää vain muistaa pitää tuo violetti kampa ihan kotikäytössä, eikä ottaa sitä mukaan matkoille. Niin voi matkustaa varmoin elkein.

Keskuspölynimuristamme en ole ihan varma. Siis, en ole varma, onko se homo , vai hetero. Se nimittäin eilen kärvähti iloisesti savuten ja päätti maallisen 20 vuotisen taipaleensa. Kun juoksin varastoon toteamaan tapahtunutta , saatoin nimitellä sitä, se myönnetään, mutta en kuolemaksenikaan muista, kummaksi minä sitä nimittelin. Luultavasti kummaksikin, sillä minä helposti ko. tilanteessa käytän sangen vapaasti asiaan liittyvää sanastoa.

Puolustuksekseni varmaan käy se, että eilen oli lauantai sentään, eikä mikään pyhäpäivä.

Tänään on tosin tapahtunut myös yksi sukupuolineutraali tapahtuma. Työkaverini nimittäin muuttaa pois ja hävittää kirjojaan. Tiedätte hyvin, mitä siitä seuraa, kun kirjallisuuden opiskelija pääsee sellaiseen saumaan.

Niinpä kirjoista ennestäänkin täysinäinen kirjahyllymme on nyt kuin seinää vasten tiineenä viimeisillään huohottava hetero-kamelinaaras. Paheksuttavaa, hyvin paheksuttavaa, sillä kameli on tupakkimerkki.

Kuten huomaatte, iltalääkkeet on taas ottamatta ja huumori huononee kaiken aikaa. Heterosuhteeni toinen osapuoli juuri äsken huusi ja kysyi, että mitä ihmettä sinä siellä oikein kirjoitat.

Sanoin hänelle, että et taatusti halua tietää.