>Suomen yleisin syntymäpäivä

>

Suomen yleisin syntymäpäivä lähestyy taas kovaa vauhtia. Suomen yleisin syntymäpäivä myös yleistyy kovaa vauhtia. Se päivä ei suinkaan ole yhdeksän kuukautta vapusta, eikä se ole myöskään yhdeksän kuukauden päässä juhannuksesta.

Suomen yleisin syntymäpäivä on jo nyt , ja tulee olemaan tulevaisuudessa 1.1.

Varsinkin tammikuun ensimmäisen päivän poikia keskuudessamme on sankoin joukoin. Nämä vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet kansalaiset ovat sellaisia, joille ei ole aikoinaan ymmärretty aivan tarkkaa syntymähetkeä määritellä. Monien kohdalla ainoa tarkka syntymään liitetty tunnustieto on sen maanosan nimi, jossa ihme on tapahtunut.

Heille sitten lätkäistään vuoden ensimmäinen päivä syntymähetkeksi ja usein sitten myös syntymävuosi joudutaan arvioimaan maitohampaiden lähtemisestä, taikka muista ruumiin tunnusmerkeistä. Vuosi sinne tai tänne ei liene kovin tarkkaa lopultakaan muiden kuin Eläketurvakeskuksen mielestä. Heillä on nimittäin taulukot, joiden perusteella eläkkeellä sitten aikoinaan voi olla vain keskimäärin noin 17,5 vuotta. Hatusta vedetyt syntymäajat sotkevat tietysti eläkeyhtiöiden ympyrät.

Mutta, kuten sanoin, keskuudessamme liikkuu hyvin paljon niitä, joiden syntymäpäivälahja on joulun ja joululahjojen läheisyyden vuoksi vaarassa.

Mietin tänään sitä, minkälaisen uuden identiteetin olisin ottanut, jos minulle aikoinaan olisi käynyt nuoruuteni päivinä niin, että lähtö vieraille maille olisi ollut tosiasia.

Minä olisin halunnut syntymäpäiväkseni ehdottomasti 25.10. 1953. Silloin haudattiin Isojoen kirkossa samana keväänä kadonnut ja sittemmin löytynyt Kyllikki Saari. Isojoella oli Kyllikkiä saattamassa 25 000 henkeä. Se on ollut merkittävä väkimäärä pienessä pitäjässä aikana, jolloin yleisin kulkupeli oli polkupyörä.

Syntymäpaikakseni olisin varmasti halunnut Vöyrin. Uusi nimikin on ollut kirkkaana mielessäni aina. Minusta olisi pakolaisena tullut Tony Väinö Sebastian Tunturi – Lappalainen.

Mainokset