>Vähenevä syksy

>.
.

leopardin hymy, kaukana Fermina
yksinäisyys
haluan kävellä taas vuorilla
kaukana
samalla Fermina liikkuu hiipimällä unissani
joka yö ja minä odotan häntä
ensi yönä taas
ja maisema liikkuu eläimen vaistolla

viihdyn hiipivässä yössä,
kaukaisuudessa saan ideoita,
kaiverran nimeni kiveen
jälkien jälkiä on mukava katsoa
värisen odotuksesta
ja rannalla
kalojen ruoka kuulee lumen murinan…

vihreä tuoksu uskaltaa –
se toivoo ja rakastuu syksyn basilikaan
luulen, että eläin pelasta minut
vaikka lämpimässä huoneessa nyt on turvallista
sanon sille
ole varovainen
aamunkoitteessa
sillä minäkin pidän heräämisestä.