>Sitten lähti…

>Olen tulossa vanhaksi. Lähdön hetket nimittäin tuntuvat nykyään jo hankalilta ja kauhistuttavilta. Pakkaaminen ei suju ja mielen täyttää vakaa usko siitä, että maailmalla ei vähällä tavaralla selviä.

No Chilessä kaivosmiehet selviävät oikein välillä tavaroilla monta viikkoa. Luultavasti Visa – kortin omistaja selviää vanhan mantereen kaduilla ja kujilla kohtuudella, kunhan muistaa ottaa mukaansa henkilöllisyyspapereita. Vaikeinta lähtöoperaatiossa näyttää olevan se, että saa nokialaisen käpälän tunnottomaksi ja immuuniksi vieraille data-yhteyksille ja kustannus-ansoille.

Toinen isoäitini ei liikkunut koko elämänsä aikana kauempana kuin noin 70 km syntymäkodistaan. Hän siis eli melkein 80 vuotta alueella, jonka lävistäjä on 140 km. Hän ei koskaan mielellään lähtenyt mihinkään. Hänelle 700 m kirkkotaival sunnuntaiaamuna oli elämysten huippua.

Toinen isoäitini teki pari evakkoreissua lapsipesueen kanssa ja liikkui myöhemmin kielitaidottomanakin sujuvasti välillä Siikainen Sydney. Olemme siis erilaisia.

No minä palaan taas kymmenenpäivän kuluttua viimeistään tänne ääneen. Yritän ottaa runsaasti kuvamateriaali, sikäli kun päiväohjelma sen sallii. Siihen asti voitte lueskella ajastettuja mietelmiä.

Aurinkoista pyhä iltaa teille. Vetypallo-miehet ovat kohta ehtineet Biskajalle.