>Perjantai-juttuja

>

Nokia on nyt sitten lupauksensa mukaan ryhtynyt etsimään makuuhuone-kumppania suomalais-kanadalais-amerikkalaiselle typykälle. Jo aiotte nyt laittaa osallistumiskupongin liikkeelle, olkaa varovaisia, sillä näistä nettituttavuuksista ei aina tiedä. Edes sitä ei kerrota, kumpaa sukupuolta haetaan.
Virtuaalihahmon ympärille kudottu verkko voi olla kiehtova, houkutteleva, hienostunut ja rikashahmoinen. Ihmisen sielu ryhtyy elämään tarinan mukana jo siinä vaiheessa, kun liimaatte postimerkkiä kupongin nurkkaan. Kuvittelette nuolevanne ihan jotain muuta paikka.
Se , mitä Nokian nainen on sinulle, on jotain muuta, kuin mitä hän on muille. Illuusio asioista, maisemista, tuoksuista ja tunteista on puhtaasi sinun illuusiosi, ei suinkaan totuus. Totuus on useimmiten ryöstetty putipuhtaaksi ja valhe keikistelee totuuden vaatteissa. Tarinan olet hahmotellut joka kerta omassa päässäsi.
Kun hypistelet kuponkia postilaatikon edessä, avaat luukkua, katsot mustaan pimeyteen ja lopulta annat kupongin tunkeutua rakoon, kohti postitoosan syvyyksiä, huomaat hengityksesi jo kiihtyneen.
Näin on. Näin näyttää olevan myös todellisessa virtuaalielämässä, hikisten matkapuhelimien ulkopuolella. Suomalaisteiniä on vuosikaudet viety tekstin avulla kuin pässiä narussa. Häntä on viety kuin laskiämpäriä pihan perälle.
Virtuaalihahmon ympärille kudottu verkko on ollut kiehtova, houkutteleva, hienostunut ja rikashahmoinen. Nuoren ihmisen sielu on ryhtynyt elämään tarinan mukana.
Uutisessa minua kiinnostaa huijarin motiivit. Teinien emotionaalinen nälkä on aina kohdistunut prinsseihin, kiiltokuvapoikiin, satuun, hämyisään suudelmaan, Kirkaan ja Dannyyn. Myös poikien. Minä kuolaan Tanskan prinsessa Maryn perään. Mutta mikä saa ihmisen rakentamaan tällaisen verkon vieraalle, oudolle, tuntemattomalla henkilölle.
Tapahtumasarja ei ole ainutkertainen. Muistaakseni vastaava tapahtuma koettiin Suomessa joitakin vuosia sitten pienessä mittakaavassa, mutta näin isoa rakennelmaa en muista kenenkään rakentaneen aikaisemmin
Kirjallisuuden tutkimuksessa sisäiskertoja ja sisäkkäiset sisäiskertojat ovat usein kiinnostavia asioita, joita on mukava laittaa lomittain ja päällekkäin. Todellinen tuote syntyy kuitenkin vasta sitten kun Ronald Barthesia mukaellen tekijä ”kuolee” ja teksti jää lukija päänupissa elämään omaa hassua , yksilöllistä ja ainutkertaista elämäänsä.
Minä olen vähän surullinen tietysti tämän teinin takia. Eniten minä kuitenkin suren sitä, että harhaisen rakennelman kutonut huijari ei ole pystynyt hyödyntämään intohimojaan mitenkään muutoin. Laillisesti. Mikä tahansa lautapeli on sangen raakaa, jos se pelataan oikeilla ihmis-nappuloilla.
Liike-elämässä ja organisaatioiden syvyyksissä tällaista peliä leikitään usein kuitenkin ihan tosissaan. Pamela tietää hyvin sen, minkälaista tuotetta hän on nyt myymässä Nokialle. Pamelan kuvan tuijottaja taas otaksuu tuotteen olevan hyvinkin erikoisen mallisen ja muotoisen, kukaties vielä omaavan joitakin harvinaisia kykyjä ja taitoja. Suuri illuusio jää vaivaamaan. Uusi puhelin ehkä helpottaisi oloa vähän.

Kuvassa vaarallisia virtuaalihahmoja.

Antoisaa viikonloppua