>Nöyryytyksiä, suuria nöyryytyksiä

>

Residenssiin saapuu jälleen Yleisradion ohjelmavirtaa yhtenä solkena. Soneran vikapalvelun ystävällinen henkilö korjasi meitä kohdanneen vian puhelimessa kahdessa minuutissa ilmaiseksi. Jonottaa piti tosin ensin minuutin verran, ennen kuin tuo ihmeparantaja ilmestyi langan päähän.

Kerroin puhelimessa oireet ja tähänastiset toimenpiteet. Tuo suuri mestari esitti pari kysymystä tyyliin terveyskeskuslääkäri. Oli hiuskarvan varassa, että pinnani pysyi kasassa.

Kymmenen sekunnin miettimisen jälkeen tuo henkilö kertoi minulle, että koska olet jo vaihtanut digiboxin uuteen, ja televisiossa näkyy kanavahakuvalikko, vian täytyy olla antennijohdossa. Mutta hän totesi, että jos me lähetämme täältä asentajan katsomaan sitä vikaa, ja se on siinä asiakkaan antennijohdossa tai muussa kömpelyydessä, laskun omavastuu osuus on 99 euroa. Jos taas jotain todellista vikaa heidän kaapeleissaan on, kaikki on ilmaista.

Vielä hän kysyi, onko se antennikaapeli mahdollisesti talon isännän itse tekemä ?

Minä ylpeänä myönsin, että näin on, todella. Tässä ollaan nyt 20 vuotta oltu radioamatöörejä ja eräskin antennijohto on tinattu ja puhuttukin niillä vehkeillä on pitkin Eurooppaa. Yksi tv- antennijohto on piece of cake.

Se kaveri kysyi, oletko nyt aivan varma sitten siitä. Se muistutti 99 euron maksusta, jos asentaja laitetaan liikkeelle jonkun minun töppäykseni vuoksi.

Alennuin puhelin kädessä konttaamaan television taakse , hamuilemaan antennikaapelin päässä olevaa liitosta ja kun käteni osui keskikarvan liitosmutteriin, tapahtui monta asiaa samaan aikaan.

Huomasin ruuvin löysäksi, joten kiersin sitä ruuvia sormillani kiinni. Silloin tietenkin keskikarva sai kontaktia, digiboxin päässä oleva televisio alkoi suureen ääneen metelöidä ja esittää ohjelmaa ja samaan aikaan kännykässä ollut Soneran tietäjäguru kysyi, mikähän ääni sieltä nyt kuuluu ?

Sanoin, että täällä nyt alkoi tapahtumaan ihmeparanemisen prosessi, ja että älä nyt lähetä sitä teidän huoltomiestänne tänne naureskelemaan ja ilakoimaan.

Nuorta miestä vähän nauratti toisessa päässä. Minä hyvästelin häntä koipien välissä ihmemiehen ja palasin ihastelemaan kaikkia mahdollisia kanavia, joita vastaanotin taas toisti.

Saattoi olla, että tämä oli ehkä elämäni kolmanneksi tai neljänneksi nöyryyttävin kokemus. Minulle näitä tuppaa sattumaan.

Teitä tietenkin nyt jää kiusaamaan se, mitkä ovat olleet elämäni kaksi nöyryyttävintä kokemusta. Niiden yksityiskohtainen selostaminen on kuitenkin vieläkin niin nöyryyttävää, että teille riittänee se tieto, että numero ykkönen tapahtui Marsalkka Mannerheimin adjutantin pojan seurassa keskellä sakeaa pajukkoa ja numero kakkonen tapahtui omissa häissäni.