>Nalle ja koira

by Michael Tillman

>

Tuki pois rikkinäisiltä perheiltä. Niinhän tässä kesäkuussa vaati Nalle Wahlroos. Iltalehden mukaan kesähelteillä oli lähellä käydä niin, että Wahlroosin oma perhe olisi rikkoutunut. Suurpääoman haltijan mäyräkoira oli nimittäin pudonnut veteen Rosalan –saaressa , mukana olleesta köysipojasta huolimatta. Niinpä itse Wahlroosin oli pelastettava lemmikkinsä kuolon sylistä.

Hieno teko. Sellainen indikoi asianomaisessa inhimillisyyttä ja empatiaa. Sellainen antaa aiheen olettaa, että asianomainen osaa kokea myötätuntoa toista kohtaan. Ainakin koiraa kohtaan. Ainakin omaa koiraansa kohtaan.

Sellainen tuo rikkaat jotenkin läheisemmiksi tavalliselle kansalle. Sitä helposti ryhtyy miettimään, että ehkäpä he ihan itse heittävät saunassa vettä kiukaalle, kenties he perkaavat mansikoita vaimon kanssa heinäkuun helteellä ja kuka ties he jopa silittävät joskus paidan tai housut. Ehkäpä he jopa ompelevat napit pudonneiden tilalle.

Joka tapauksessa tämä mäyräkoira voi olla nyt hyvin tyytyväinen oloonsa. Henki kulkee ja turkki on kuiva.

Soneran kaapelissa ei kulje virtaa. Niinpä residensissämme ei nyt suomalainen televisioviihde elämöi, eikä uutiset möykkää. Jäämme paitsi kaikista niistä terävistä kommenteista, joita ylen toimittajat kertovat lapsien olosuhteista Turussa ja Venäjällä. Jäämme paitsi myös kaikista niistä kommenteista, jotka koskevat lihan vientiä, taikka puun tuontia.

Muutenkin talo on hiljainen. Nuoriso lähti ja nyt on orpo olo. Hetken tässä tuntuu tyhjältä, sillä ehdin jo tottua eloon ja ääniin. Loppuillasta meno taas kuitenkin kiihtyy, sillä olen lähdössä miesporukalla lavatansseihin.

Menemme kuitenkin toiseen maakuntaan toiselle paikkakunnalle ja yritämme muutenkin olla aiheuttamatta hämminkiä. Jenkat ja polkat jätämme tanssimatta ja usein saatamme käydä tarkistamassa vararenkaan ilmanpaineen parkkipaikalla.
Sellainen on minusta hyvää naistenviikon harrastusta miehelle.