>Hyvin pyyhkii

>

Tukholman suurin yllätys oli se, että Daniel ja Victoria olivat helteisessä pääkaupungissa 50 000 japanilaisturistin keskuudessa, eivätkä missään Tahitilla. Julkinen glamour ja ruotsalaiset naistenlehdet vaativat otsikoita monarkiassakin, joten jotain pitää aina keksiä. Daniel ei ole mikään reissulasse ja Victoriakin tuntuu mukavalta kotikissalta. He sanoivat viihtyvänsä helteisessä Tukholmassa paljon paremmin kuin kaukomailla keikkuvassa purjeveneessä tuulten armoilla.

Niinpä käveltiin nelistään pari päivää puistoissa ja juotiin välillä kansankodin laihaa olutta. Hääbooli oli kissastunut vähän happameksi , mutta akvaviittia oli vielä useampi sata pulloa jäljellä.

Kuljettiin kaupungilla. Kansa huuteli välillä onnittelujaan, mutta muuten saatiin olla suhteellisen rauhassa. Japanilaiset sarjatulittivat vahdinvaihtoa tuhansilla putkilla linnan pihalla, mutta kukaan ei kiinnittänyt huomiota meihin. Saatiin rauhassa toljotella kiiltäväkypäräisiä nuoria vahteja.

Käytiin sitten kävelemässä metsähautausmaalla, jonne Greta Garbon tomumaja on siirretty. Mentiin Tunnelbanalla, sillä Danielilla ja Victorialla on nyt liikennelaitoksen ikuislippu, aina siihen saakka, kun ei jalat enää kanna metron portaissa.

Sellaista hautausmaata harvoin näkee. Tilaa on ainakin 500 hehtaaria, luultavasti tuhat. Ja käyttämätöntä ketoa on silmänkantamattomiin.

Käytiin vielä heidän hääkirkossaan. Victoria oli vähän pahoillaan siitä, että heidän hääkirkkonsa rahastaa nyt heidän ihanalla hääjuhlallaan ja perii 40 rahaa sisäänpääsystä. Edes nuoripari ei saanut tingattua , vaan minä sitten hövelisti maksoin 160 kruunua porukan puolesta. On se niin tasa-arvoinen tämä Ruotsi.

Käytiin vielä parissa muussakin kirkossa. Toisessa haudataan kaikki Ruotsin kuninkaalliset, kuten myös tämä Daniel sitten aikanaan.

Toisen kirkon pihaan oli haudattu Olof Palme. Kummasteltiin vähän porukalla sitä, että pääministerin hautakivessä ei ole ristiä. Olofilla oli sikälis kuitenkin parempi tuuri kuin Descarteilla, selitti Daniel.

Kuningatar Kristiina houkutteli aikoinaan tämän tietäjä – ajattelijan hoviinsa opettajaksi. Descartes otti kuitenkin ja kuoli heti miten. Hän kun oli katolinen, hänet haudattiin jonnekin kirkon aidan takapuolelle, kunnes sitten ranskalaiset kävivät hakemassa ajattelijan luut oikeaoppiseen multaan.

Hyvin oli tämä Daniel opiskellut asioita ja kovasti osasi selittää hienoja juttuja. Ihan siinä oltiin ällikällä me molemmat vaimon kanssa.

Eilen sitten nuoripari tuli saattamaan meitä ihan Värtanille asti. Tultiin tunnelbanalla ihan siihen sataman liepeille ja vaihdettiin hyvästit. Victoria antoi meille Wettex- astianpesuliinan, jonka pintaan heidän kuvansa on ikuistettu. Hän käski hinkata ahkerasti Suomessa astioitamme sillä liinalla, sillä se on tehty käyttöä varten, ei seinälle kehyksiin. Yritin ottaa nuorestaparista vielä kuvan siinä Värtanin puistopolulla. Lupasin lähettää kuvan heille, kunhan saa tiedostot laitettua Ifolorille. Kamera tietenkin jotenkin hyytyi siinä sählingissä ja poskisuudelmissa.

Me annoimme Danielille t-paidan, jossa luki ” I love Stockholm`s girls ja Victorialle annoimme pienen teddy-leijonan. Sen kerroimme, että tämä Danielhan joutui aikoinaan Suuressa kirjassa leijonien luolaan. Nyt tämä poika on joutunut oikein kolmen-leijonan luolaan. Käskimme Victorian pitää pojasta hyvää huolta.

Vaihdettiin sitten uudet muuttuneet kännykkänumerot ja me hipsittiin terminaaliin. Vaimo oli uupunut kaikesta hääonnesta niin, että ei vastustellut, kun ryhdyin juomaan olutta.

Hieno reissu ja mukavaa kun on kavereita. Saaristossa join lisää kaljaa ja sitten minua alkoi naurattaa. Laivareitin varteen olivat tehneet merimetsot haisevat kotinsa. Koko laivaväylä löyhkäsi 50 merimailin verran. Siitäpä sain hienon idean. Ensi kesänä pitää kutsua nuoripari Keski-Suomeen. Täällä ei merilinnun paska haise. Voidaan olla rauhassa ja ottaa vähän kaljaa. Käydään Danielin kanssa työpaikan kuntosalilla vähän katsomassa vehkeitä.
Ps.

Kävelyreissulla patterit sittenkin loppuivat kamerasta, enkä saanut siitä kävelystä yhtään kuvaa. Otin tämän kuvan terminaalin kioskin telineessä olevasta kortista. Nuorellaparilla on kuvassa samat kuteet päällä, mitä oli meidän reissullammekin.

Tämän kuvan on ottanut joku Mikael Jansson. Hänellä on siis täydet copyrightit tähän kuvaan, mutta minulla ja vaimolla näihin muihin juttuihin. Näin me asiat aamulla Airistolla muisteltiin.