>Tottelevaisuutta vai uteliaisuutta ?

by Michael Tillman

>

Ajattelin kirjoittaa tänään vihreiden energiasekoilusta ja politiikan tekemisestä. Tuntui vielä aamulla 5.30 hyvältä idealta. Sitten luin Eija-Riitta Korholan kirjoituksia hänen nettisivultaan ja ryhdyin epäröimään. Minulle tuli mieleeni, että minun täytyykin ehkä kirjoittaa jostain tavallisesta asiasta.

Niinpä kirjoitan tänään Rotta-agilitystä. Kysymys ei ole mistään vankilaympäristössä käytävästä roolipelitouhusta, vaan todellisesta, joka tytön ja pojan mukavasta ja kivasta harrastuksesta. Viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa järjestettävässä PetExpossa on nimittäin tarjolla jyrsijöiden taitolajeja.

Nuorison harrastuksiin kuului jo iloisella 60-luvulla elättien ottaminen. Kun villin luontokappaleen sai totutettua itseensä niin, että se ei enää karannut vapaaseen luontoon, ihmislapsi tunsi elävänsä. Minulla on ollut vain kilpikonna ja koira. Villieläimen kesyttämiseen minulla ei ole ollut koskaan kärsivällisyyttä, eikä haluakaan. Kilpikonnan kanssa operointi oli lisäksi siitä helppoa, että se ei kovin kauas karannut, vaikka olisikin ehkä kaipaillut kotilampeensa Kreikkaan.

Myöhemmin sitten tapasin hirviporukassa Paavon. Hän oli varis, jonka isäntä oli jahtikaverini Sauli. Paavo lenteli lajitovereidensa kanssa kylän tunkioilla ja muilla ravintopaikoilla päivät pitkät, mutta aina huudettaessa erkaantui parvestaan, syöksyi alas Saulin olkapäälle ja kun aikansa oli seurustellut ja havainnut isäntänsä makkarattomaksi, Paavo lensi taas omiensa luokse.

Minä mietin sitä kovasti, mitä Paavo kertoi lajitovereilleen meistä ihmisistä. Variksillahan varmasti on kieli kommunikointia ja mielipiteenvaihtoa varten. Isossa parvessa , ainakin äänistä päätellen, vaihdetaan kovasti mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Varmasti moni varis kyselee tarkasti Paavolta meidän asioistamme ja tavoistamme.

Olikohan Paavolla relativistinen kulttuurinäkemys ? Ainakin hän repi parkkipaikalla rauhattoman oloisena ja aggressiivisena autojen tuulilasinpyyhkimien sulkia. Musta , edestakaisin liikkuva kuminen sulka, on varmaan reflektoitunut Paavon ajatuksissa sulaksi, jonkin tuntemattoman lintulajin etenemisvälineeksi, joka sulka on sitten yksilön siivestä nyhdetty ihmisen apuvälineeksi. Paavo ymmärsi hyvin kielemme alkeellisimmat ilmaisut. Mitähän asiasta sanoisi Levi- Strauss ?

En taida liittyä vielä nyt kuitenkaan Kesiksen, eli SKEY:n jäseneksi.