>Kategorinen imperatiivi

>

Pahus, kun tuli tämä tuhka-torstai ja sekoitti vaikuttaja Merisalon hyvän rytmin marionetti-näytelmässä. Onneksi meidän iloinen ja naurava Mattimme ruokki välipäivänä nuotiota paljastamalla sen, että hän se Merikukalle järjesti vaalirahaa. Jahkaa tuhkapilvet häipyvät, saanemme taas uusia paljastuksia.

Eilen television tentissä istui uusia puoluejohtajaehdokkaita. Paha mennä heistä oikein mitään sanomaan, sillä olen tavannut henkilökohtaisesti vain Kauniston, ja silloinkin olimme eri mieltä asioista.

Katsoin ohjelmaa hetken ja kun näytti siltä, että tämä nelikko otti kovasti etäisyyttä Vanhaseen , Korhoseen ja puolueeseen, päätin minäkin ottaa etäisyyttä ehdokkaisiin ja suljin toosan.

Poliittinen elämä, päätöksenteon keskustelukulttuuri ja päättäjien moraali ovat kaikki etääntyneet tavallisen ihmisen ympyröistä ja tuntuvat elävän omaa elämäänsä. Jos työelämässä toimisi noin, seurauksena olisi varoitus ja potkut seuraavalla kerralla. Ymmärrän hyvin sen, miksi ihminen ei halua myöntää rikettään taikka laitonta toimintaansa. Sellainen on tuttua toimintaa jokaisen lapsuudesta. Rankaisemisen pelko pahanteon seurauksena pitää tätä yhteiskuntaa noin yleensäkin pystyssä. On järjetöntä hypätä kännissä auton rattiin, koska siitä seuraa sanktioita. On järjetöntä ajaa ylinopeutta, koska siitä rangaistaan.

Moraalittomien tekojen tekeminen on järjetöntä, koska siitä on olemassa yleensä seurauksia. Poliitikot ovat uskotelleet itselleen, että heillä ei ole sitä mahdollisuutta, että näin kävisi. He ovat uskotelleet, että heidän on päästävä sinne Eduskuntaan hinnalla millä hyvänsä, koska he ovat korvaamattomia.

Monet nykyisistä edustajista voisivat tehdä vesilasi-testin. Se tapahtuu niin, että työnnetään etusormi vettä täynnä olevaan lasiin, pidetään sormea siellä vedessä hetken, ja sitten vedetään sormi pois vedestä. Jos veteen jää sormen muotoinen reikä, testin tekijä on korvaamaton. Siinä tapauksessa minun puolestani tehköön miten moraalittomia tekoja tahansa.

Kantin kategorinen imperatiivi olisi varmasti edelleen hyvä ja tukeva moraalisääntö kansanedustajalle ja ministerille. Muitakin moraalisääntöjä on olemassa, mutta monet muut saksalaiset myöhemmät kehitelmät kannattaa armotta hylätä.

Mahtoi Kokoomuksen edustajia mietityttää eilen Eduskunnassa, kun koko ikänsä työelämän ulkopuolella ollut työministeri kertoi mielipiteitään kauppojen aukipitämisestä ja niistä keinoista joilla se aukipitäminen on pyritty varmistamaan. Vihreän pintavärin alta häivähti jotain muutakin väriä. Ja heti perään peruspalveluministeri Risikko tasoitti keskinäisen balanssin opposition kanssa kehumalla opposition välikysymystään.

Olen itse kallistumassa sille kannalle, että uudet vaalit olisivat ehkä parasta, mitä tälle maalle voisi tapahtua. Nyt on nimittäin käymässä kohta niin, että pääministeri apulaisineet on tekemässä karnevalistista ja groteskia satiiria Jari Tervon kirjoittamasta Koljatti- kirjasta. Kansalaisten käsityskyky ylittyy näin vaikeassa tilanteessa helposti. Jos satiiri on hyökkäävää ja koomista kirjoitusta uskomattomista ja elostelevista asioista, niin mitä sitten onkaan satiirin satiiri ?

Uusissa vaaleissa on nimittäin se pienen pieni mahdollisuus mukana, että joistakin hölmöimmistä edustajista päästäisi eroon. Monet ovat jo nyt ilmoittaneet erinäisin syin jäävänsä kotiin. Voisi käydä niin, että jäisi jäljelle pelkkä satiiri.