>Tuhansia tuttuja

>

Taylorin Lissu on menossa yhdeksättä kertaa naimisiin. Oikeaa ei vain tunnu löytyvän. Lissulla on ikää pikkuista vaille 80, joten kiirettä pitää, jos hän meinaa saada kasaan koko kymmenikön.

Sukukirjan tekijälle moinen vauhtimimmi on vaivanloinen ilmestys. Naimaoperaatiot levittävät tutkittavaa kenttää nopeasti ja laajalle. Tosin, otaksun, että näistä senioriliitoista ei juurikaan perillisiä tule sukupuuhun, mutta muuten Lissu vie sukutaulusta aarin alan kaikkine miehineen.

Vaimon suvun sukukirja saapui torstaina postin kautta tilattuna. Huomasimme hätkähtäen sellaisen vekkulin tilanteen, että selvisimme monesta probleemasta yhdellä kertaa; kirjassa nimittäin on selostettu sekä vaimon isän suku, että vaimon äidin suku. Sukuhaarat ovat irtaantuneet toisistaan jo 1700-luvun alussa, joten ihan serkkuja tässä tapauksessa ei ole naitu. Ilmeistä kuitenkin on se, että pienten paikkakuntien väestö periytyy sangen pienestä geenivarastosta.

Polkupyörän keksiminen vuosisadan alussa on saattanut olla geneettisesti merkittävä tapahtuma, sillä sitä polkemalla ripeä mies on voinut kuljettaa sukusolunsa jopa 100 km päähän riiuureissuillaan. Toinen monimuotoisuutta rikastuttanut seikka lienee sota ja evakuoinnin seurauksena tapahtuneet kansansiirrot.

Minun toinen nimeni oli kirjoitettu kirjaan väärin. Samoin oli poikani toinen nimi kirjoitettu väärin. Johdonmukaisesti myös isäni toinen nimi oli väärin. Mutta muuten hieno teos. Vaimoni sai kertaheitolla suuren joukon uusia sukulaisia.

Minä tietenkin tavallaan olen ulkopuolinen tässä asiassa. He ovat kaikki vaimoni, taikka lastemme sukulaisia, eivät minun. Tämä ulkopuolisuus tarjoaa minulle kuitenkin herkullisen tilaisuuden käyttää vähän vapaammin sitä kirjaa ja etsiskellä sieltä mielenkiintoisia asioita. Uskon, että kirjasta riittää riemua ja iloa vielä vuosiksi.