>Espiritu de chile

>

Juhlan kunniaksi laitoin pataruokaa ja katoin pöytään myös viiniä. Pata rakentui taas jälleen kerran inspiraation ja käytettävissä olevien ainesten pohjalta ja niiden varaan.

Olen oppinut sen, että kun pataan ruskistaa lihaa, kuullottaa sipulia ja porkkanaa, sekä lisää sen jälkeen mieleen juolahtavia asioita, juuri koskaan asiat eivät mene pieleen. Tällä kertaa mieleeni juolahtivat mustapippuri, herkkusienet, pekoni, tomattipyre, valkosipuli, purjo, paprika ja häränhäntä fondi.

Valitsin viiniksi Chilen tuotetta, koska minusta on oikein ostaa jotain, josta maanjäristyksen vaivaama valtio saa mahdollisesti jonkin sentin rahaa myös itselleen.

Espiritu de Chile Shiraz Cabernet on ollut Viini-lehden löytö joskus hamassa muinaisuudessa. Vuoden 2007 vuosikertaa yllytetään ostamaan huikein sanakääntein. Harmikseni totesin, että nyt myydään 2009 vuosikertaa. Tästä erästä kukaan ei ole oikein kertonut mitään.

Aterian päätteeksi huvitin itseäni googlaamalla viiniarvioita tästä meidän viinistämme.

”Meni pahemmin irvistelemättä. Vaan ei kestänyt avattu pullo seuraavaan päivään. Alkoi etikoitua. Takaisin pitkäripaiseen vaan. ” 2007

”Toimi tosi hienosti hirvipaistin kanssa. Tosi pehmeä maku ” 2007

”Mä tykkäsin kovasti. Kivan pehmeä maku, ei liian karvas tai tanniininen. ” 2007

”Mielestäni erittäin makuisa ja marjaisa chileläinen, jättää hyvän jälki maun sopii seurusteluun mukana pientä iltapalaa kevyillä juustoilla varustettuna” 2008

” Tuoksussa metsän puita ja punaista marjaa.Maku on marjaisa ja pyöreä. Tämä kuuluu luokkaan helposti kulautettavat, kun tanniinikiristystä ei tunnu missään vaiheessa. Edellinen johtaa puolestaan persoonattomuuteen ja pienoiseen latteuteen.” 2008

” Olen jounut ko viiniä puolenkymmentä pulloa joten jonkilainen taustaa löytyy. Sopivan pehmeä ja marjaisa. Hintaluokassaan ehdotonta valiota. Sopii hyvin lihapatojen yms. kanssa.” 2008

”Harvemmin on tullut enää otettua viiniä mukaan maistajaisiin ihan sokkona, mutta tarvittiin tämän hintaluokan shiraz. Olen tykännyt Espiritun valkoviiniversiosta, joten…Melkoinen kokemus. Ensituoksahdus toi mieleen tussin ja elahtaneen parfyymin. Kun viinin maailmaan pääsi paremmin sisään niin tunsi saapuneensa autokorjaamoon, jossa oli epäkohteliasta palvelua: viini oli kirpeän ohut, hajanainen, ei mitenkään pilaantunut, ainoastaan halvan kitkerä. Vertailtavien viinien joukossa tässä oli vähiten alkoholia, mutta se maistui eniten läpi.Juuston kanssa juoma tuli hieman siedetävämmäksi ja sotkun seasta saattoi löytää marsipaania. Yleisarvio:”Marjainen kenkälankki.” En suosittele edes kännijuomaksi. Nero’n ja perus-tocornalin rinnalla suorastaan ryöstö” 2008

”Alkon myyjille on vissiin annettu ohjeet suositella tätä peruspunkuksi seurustelukäyttöön.Maistoin lasillisen enkä pitänyt. En yleensäkään pidä uuden maailman halvoista shirazeista. Pehmeää, mutta kitkerää. Komppaan JN-kommentteja kemikaalisuudesta. ” 2008

”Nopea avata. Muita plussia ei juuri löytynyt. JN:n kuvauksessa kaikki keskeinen tieto tuotteesta. Ruuan kanssa ei kokeiltu, seurustelujuomana lähinnä hävetti tarjota.” 2008

” Viini meni kyllä hyvin alas, ei pahempi, ei ollut kitkerää, maistoimme mansikoiden sekä myös suklaan kanssa. Ostan sitä myös uudestaan ja maistelemme jonkun liharuoan kanssa. ” 2008

”Oh, notkea, nahkamainen, hehkuva ensituntuma. Vahva aromi nousee pintaan, maku herkistää muistelemaan kauniita asioita.Mainio viini Valio Mustaleima-juuston ja Fazerin Sinisen kanssa. Suklaapala kielelle ja sulamaan viinin myötä. Ihanaa.” 2007

No niin. Tästä 2009 vuosikerrasta kukaan ei ole rohjennut sanoa yhtään mitään millään areenalla. Minä voin pitää siten mielipiteeni hyvillä mielin ja ajatella niin, että tämä 2009 vuosikerta on jotain vielä paljon monimutkaisempaa.

Lämmitti se ainakin. Valkoiseen t-paitaan jäi tahra muistoksi.

>Toivo kasvaa

>Olin eilen perheen kanssa kiirastorstain messussa. Tilaisuus oli juhlallinen, koruton ja ahdistava. Saarna pidettiin, mutta aiheet olivat surullisia ja odottavia. Eipä näinä aikoina muuta ole oikein odotettavissakaan. Käsikirjan mukaan tänään, perjantaina, ristiinnaulitaan Jumalan poika.

Tänään varhain aamulla Israel hyökkäsi useilla koneilla ilmasta käsin Gazan alueelle. Siitä pappi ei vielä eilen tiennyt mitään. Sitä vastoin hän käsitteli saarnassaan katolisen kirkon skandaaleja ja muutenkin yleistä sekaannusta ihmisten aate- ja moraalimaailmoissa. Minulle tuli asioista ahdistava ja merkillinen olo.

Messun päätteeksi alttari verhoiltiin mustilla liinoilla, kirkossa valot hämärtyivät ja alttarin kynttilät sammuivat yksi toisensa jälkeen. Vain yksi kynttilä jäi alttarille palamaan hämyisään ja valottomaan kirkkoon. Urutkin vaikenivat. Messun päätyttyä väki lähti hiljaisena, ilman loppusoittoa, pois, koteihinsa, vesisateiseen iltaan.

Tänään paistaa aurinko. Olisi ollut tietenkin säädyllistä tänäänkin mennä kuuntelemaan ja katselemaan, sekä kokemaan läsnäoloa. Ajattelin kuitenkin nauttia hiljaisuudesta ja pääsiäisen odotuksesta kotona ja laittaa ruokaa. Ajattelin iloita juhlasta.

Olen suunnattoman iloinen siitä, että markkinapellet eivät ole iskeneet tahmaisia käsiään kiinni pääsiäiseen. Joulun he ovat jo pilanneet ja monen muun juhlan luonteen muuttaneet. Olen onnellinen siitä, että ei tarvitse lähetellä yhtään pääsiäiskorttia, eikä ostaa yhtään pääsiäislahjaa.

Miksi pääsiäinen on sitten jäänyt syrjään ja rauhaan. Arvelisin syitä olevan kaksi. Ensinnäkin nykyajan markkinamiehet ovat etääntyneet uskonnosta jo niin kauas, ettei heidän mieliinsä ole edes pätkähtänyt tämän juhlan kaupallistaminen.

Toiseksi syyksi kelpaa varmaan se, että pääsiäisen ajankohta määräytyy edelleen samalla tavalla kuin Easter –keväänjumalan juhlan ajankohta 3000 vuotta sitten kelttien parissa. Se osuu kevätpäiväntasauksen ja seuraavan täydenkuun vuoksi sinne sun tänne vuosittain ja logistiset järjestelmät eivät siedä semmoista epätarkkuutta. Luulen, että markkinapellet ovat luonteeltaan laiskoja, eivätkä jaksa säätää.

Hieno juttu se asia on joka tapauksessa. Vuoden suurin juhla on käsillä. Valo lisääntyy, toivo lisääntyy ja ihminen rauhoittuu.