>Riimi

by Michael Tillman

>Kun voit, niin nuku untasi,
sun valvoo eduskuntasi


Otto Manninen : Rauhanmies ( kuudennen säkeistön kaksi ensimmäistä säettä)

” Uni ” ja ” eduskunta” eivät perusmuodossaan ole riimisanoja eivätkä ne myöskään merkitykseltään rinnastu toisiinsa. Runossa ne kuitenkin järjestyvät riimipariksi ( koska ”uni” esiintyy partitiivissa, ”eduskunta” nominatiivssa).
Mitä tapahtuu? Pinnalta katsoen runon puhuja kehottaa puhuteltua nukkumaan, eduskunta valvoo sinunkin puolestasi. Mutta riimi vihjaa, että äänteelliseen samankaltaisuuteen liittyy myös merkityksellinen samankaltaisuus: ”unella” ja ”eduskunnalla” on kenties jokin enne kuulumaton yhteys. Säkeet voivat toisin sanoen riimin ansiosta merkitä aivan päinvastaista kuin pinnalta katsoen väitetään – ei ” nuku sinä, eduskunta valvoo” vaan ” nuku sinä, eduskuntakin nukkuu” ( Launonen 1984)”
Katkelma on kirjasta :Runousopin perusteet: Kantokorpi – Lyytikäinen – Viikari.
Tillman on lukenut tuommoista tekstiä koko päivän ja voin vakuuttaa, uni todella tulee ja kirja kopsahtaa naamalle 5 minuutin välein. Minua jäi tekijöiden vajaa analyysi vähän oikeastaan kaivelemaan mieltä. Kirja esittelee vain kuudennen säkeistön alun ja sitten syvällisessä pohdinnassa unohtaa mm. sen, että toisen säkeen alussa sana ” sun” kovasti viittaa siihen, että runon päähenkilö on todella käynyt äänestämässä ja kokee eduskunnan omakseen. Tai sitten runon päähenkilö on joku Tiitisen edeltäjä, joku virkamies eduskunnasta, joka todella omii koko laitoksen omakseen.

Vajaata tulkintaa, perin vajaata. Pitänee kaivaa runo jostain esiin ja miettiä mitä muuta siinä sanotaan. Joka tapauksessa säeparin suuri opetus on se, että riimi, sanojen lopussa oleva samankaltaisuus voi olla hämäävää ja moniulotteinen juttu.

Jatkan harjoituksia seuraavaksi jambisen trokeen parissa ja odotan herkeämättä sitä sivua, jossa kirja vaihtaa lyriikan analyysin proosan analyysiksi.