>
Näin yöllä unta hoitajanaisesta ja lääkeruiskuista. Unessa minulle annettiin rokotepistos. Minä tietenkin apinanraivolla yritin välttyä ko. jutulta, mutta mikään ei auttanut. Sisar hento valkoinen työnsi neulan käteeni.
En pyörtynyt, vaan kummastelin sitä, että mitään kipua ei tuntunut ja neulan pistos oli täysin tunnoton.
Sanomattakin on selvää, että tuommoinen uni tarkoittaa minun kohdallani jotain tosi kammottavaa juttua. Aina ne ovat tarkoittaneet jotain.
No kauhuja odotellessa lienee murehtia kuntien eläkevakuutusten hoitoa ja epäselviä kähmintäkuvioita. Asiassa on pelottavinta ehkä se, että ikuisesti sivuraiteella huriseva Erkki Tuomioja on vaatinut SDP osalta myös avoimuutta vaalirahojen suhteen. Se, että näin vaaditaan, tarkoittaa ilman muuta sitä, että jotain on.
Tillman on edelleen sitä mieltä, että poliittista eliittiä pitää tukea laajasti ja avoimesti kaikella liikenevällä rahalla. Siinä hommassa on tietysti koplauksen vaara, mutta toinen vaihtoehto on sitten se, että Sali on täynnä hiihtäjiä, mäkihyppääjiä, kävelijöitä, aitajuoksijoita, iskelmätähtiä ja muita perskärpäsiä.
Samoin Tillman on kallistumassa sille kannalle, että aika harvoin on syytä kansalta kansanäänestyksessä mitään kysyä. Semmoisessa touhussa voi käydä samoin kuin kävi keskikoulussa kun ymmärtämätön luokanvalvoja suoritti Tillmanin luokassa kansanäänestyksen siitä, kenelle sinä vuonna hymypoikapatsas annettaisin. Äänestyksen voitti tietysti se suurin hunsvotti ja teinigangsteri.
Monille puolueille tekisi myös hyvää putsata kertaheitolla väkeä pois julkisuudesta. Pääministeripuolueesta saisi putsata tietysti eniten ihmisiä jäähylle. Tätä mieltä näytävät olevan tällä hetkellä kaikki, myös puolueen tavalliset äänestäjät ja jäsenet. Vain puoluekadeeri ja silmäätekevät järjestöjyrät vastustavat ja luottavat pääministeriin. Monet ovat puheissaan jopa valmiita säästämään Korhosen, kunhan sen ehto on se, että Vanhanen lähtee.
Toisaalta kyllä Kataisen ja Urpilaisen aika on myös kulumassa tavallaan kohta umpeen. Toisen nousu ei enää koskaan ala ja toisen asema tulee hankalaksi, kun mietitään mitä sitten, kun kannatuksen kärki on taittunut.
Nykypoliitikoista tule väistämättä mieleen äskeinen kunnallispoliitikko, joka yritti kartuttaa seuraavien vaaliensa vaalikassaa kidnappaamalla rikkaan suvun jälkeläisen.
Kuinka hölmö ihminen oikeastaan voikaan olla ?
Poliittisten ihmisten osalta tämä on sikäli hankalaa hölmöilyä, että nyt vahingot eivät kohdistu rikkaan suvun pääomiin , vaan meidät kaikki on tavallaan otettu aina 4 vuodeksi panttivangeiksi ja yhteisillä rahoilla tehdään hölmöjä juttuja. Luulisin äänestysinnon edelleen laskevan.
Tässä vaiheessa on tietysti muistutettava lukijoita parista asiasta. Lomien jälkeen kaikki eivät enää palaakaan töihin. Syksyllä työttömyys on hurjistunut aivan toisiin lukemiin, mitä se on nyt.
Talouselämän pahaa verta ryhdytään laskemaan vasta syyskuun alussa tosissaan. Pörssikin voi hakea vielä toisen pohjapiikin ennen kuin mitään on pysäytetty pysyvästi. Kun laittaa Kataisen puheet perätysten viime syksystä tähän päivään, huomaa selvästi sen, että vähitellen totuus on valkenemassa myös hänelle.