>Ilta hämärtyy

by Michael Tillman

>

Rastas katsoi viimein tonttimme laidassa kasvavan nuoren kuusen tarpeeksi turvalliseksi pesäpuuksi. Pariskunta yrittää hiljaisuudessa ja muina miehinä kuskata pesään nälkäisille poikasille evästä. Kovasti he yrittävät olla huomaamattomia ja lentelevät hiljaa pitkin pusikoita pesäpuulleen. Olen iltaisin sitä touhua hymyssä suin seurannut puuliiterin portailta.

Tontin laidalla on odottamassa 6 herukkapensasta syksyä. Rastaan pesältä on pensaisiin 10 metriä. Se on sopiva matka poikasten tulla tutustuman nurmikkoon ja tulevan eväspaikkaan. Elokuussa on hyvä pohtia, jaksaako pensaisiin itse mennä, vain antaako rastaiden mennä.

Kirjosiepot valtasivat tänä vuonna lopulta kaikki pöntöt. Sitä minä vähän olen tässä surrut. Kaipaan kovasti sinitiaista ja olisi tuossa jaossa voinut nyt joku roti olla. Kirjosieppo on ihan liian itsekäs ja päälle käyvä laji minun makuuni.

Viime vuoden siilipesueesta on selvinnyt talven yli ainakin muutama sillä kompostin takana ja puuliiterin alla käy iltaisin melkoinen rapina ja tuhina. Hyvä niin. Minä nautin kesäkuun alun illoista ja öistä kun voin kuulla ympärillä ääniä ja elämää.