Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Aateluus velvoittaa

Kartanon tyttären tytär taistelee vuorineuvoksen pojan kanssa polun käyttöoikeudesta. Joki virtaa lehdossa, lehmukset humisevat.

Vieraan suvun maaperä on kirottua ja kiellettyä. Kärrytie ei enää kumise kavioista.

Perijätär tietää että keskitysleireilläkin arvokkuus pitää säilyttää. Tällä kertaa kukaan ei kuitenkaan muutu Tauno Paloksi. Tällä kertaa kukaan ei tarjoa säästyneistä perintösormuksista vapautta ja pelastusta.

Lehdossa laulaa joku lintu. Ennen sitä olisi sanottu satakieleksi.

>Julkisuuden kirot

>

Iltalehti on tehnyt Markosta jutun. Tästä tanssija- Markosta , ei siitä nobelistin pojasta. Juttu on otsikoitu nasevasti ja antaa ymmärtää, että nyt on julkisuuden henkilön vuoro päästä tilittämään tuntojaan. Ja kyllä hän tilittääkin.

Hänestä on nimittäin ahdistavaa liikkua ihmisten joukossa, koska kaikki tuntevat hänet.

Tillman kysyykin; mistähän moinen mahtaisi johtua ?

Ensin tehdään kymmenen vuotta tikusta asiaa, jotta lehdet ja media edes vähän huomaisivat. Ryhdytään myymään itseään kaikin tavoin ja kokeillaan siipiä jopa esimiestaitojen konsulttina. Ja sitten ihmetellään, että mikä on kun ei saa olla rauhassa.

Tillman antaa taiteilijalle hyvän neuvon. Kun pysyttelee ihan omissa oloissa, tekee kuukausipalkattua työtä, kieltäytyy naistenlehtien ja muun median haastattelupyynnöistä ja elää muutenkin tasapainoista ja tavallista elämää, julkisuus kyllä siitä vähitellen sitten häviää ja vähenee.

Toinen julkisuuden henkilö, Vesa Keskinen, on ollut viime ajat aika lailla hissukseen. Hän ei ole laittanut itseään likoon ja jälkikin on surullista. Vuonna 2007 Kyläkaupan liiketulos kääntyi tappiolliseksi ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Viime vuonna tappiota tuli edelleen, joten tämä julkisuuden henkilö on tälläkin kertaa edellä kulkija, uuden ajan airut. Tillman ihmettelee vain sitä, että miksi meno Kyläkaupassa nyt muuttuu, kun oikea taantuma tulee.

Pitäisi ehkä tulla taas julkisuuteen ja tuotteistaa itsensä uudella tavalla. Jos Vesa Keskinen luulee, että hänen halliinsa tullaan ostoksille satojen kilometrien päästä romun, roinan ja muun sekundan ja priiman rajaviivalla tasapainoilevan tuotejoukon vuoksi, hän erehtyy. Hän on tullut aikoinaan julkisuuteen myymällä itseään ja nyt hänen kohtalokseen sitten tulee se, että on jatkettava valitsemallaan tiellä. Hänen kauppaansa tullaan nimenomaan hankkimaan ostoselämyksiä ja niihin kuuluu oleellisesti itse kauppias. Kyse on sosiaalipornosta ja tirkistelystä henkisessä mielessä , vaikka kukaan ei odotakaan näkevänsä itse kauppiasta liikkeessä. Riittää kun voi kotiin palattuaan taivastella kaupan suurta kokoa, tavaran määrää ja kauppiaan asuintaloa sekä sen puutarhaa.

Sama koskee tanssija Markoa. Hellaakoskea kannattaa lukea ja miettiä asiaa. Vapaasti siteerattuna asia menee jotenkin niin, että; Kulkija on tiensä vanki, vapaa on vain umpihanki. Ja kun sinne umpihankeen on tarpeeksi uutterasti julkisuuspolkua tallannut, kohta jo väki ja kansa luulee, että siellä se oikea tie menee, uudessa paikassa ja se on se oikea totuus Markosta ja Vesasta

Kuvassa kauppiaan talo. Kuva on lainattu netistä.