>Taas menossa

>

Pari seuraavaa päivää kuluu taas tien päällä. Tiistaina päivitän jälleen ihmetyksiä ja kummallisuuksia maailmasta. Yritän kerätä nyt muutakin kuin oluen huurua matkaltani.

Olen selvästi saamassa kovia vieroitusoireita, jos olen pois tästä koneen äärestä. Kun tiedämme, että adiktien määrän olisi hyvä olla vakio, joten jotain on kohta jätettävä pois. Huomaan vähentäneeni lukemista. Selitys on siinä, että olen viimeaikoina lukenut jonkin verran ammatillista kirjallisuutta ja semmoinen syö miestä niin, että fiktiota ei oikein osaa lukea samaan aikaan.

Muutenkin valon lisääntyminen ja aktiviteetit saavat aikaa sen, että kierroksia on taas ihan liikaa.

Loppu kevennykseksi voisi tässä todeta, että olin seisoskelemassa eilen Hesassa vanhan linja-autoaseman aukiolla sosiaalidemokraattien vaalitilaisuudessa. Jos nimittäin satutte jostain kuvasta näkemään. Näin ilmielävänä puheenjohtaja Urpilaisen. Tarjolla oli myös karkkia ja ilmapalloja. Kannattajakuntakin oli tiukkaa aatteen väkeä. Monet kuulijoista näyttivät iästään päätelleen kokeneen aikoinaan 1956 suurlakon vähän isommissa kansanjoukoissa.. Minä tunsin itseni nuoreksi ja erittäin kokemattomaksi.

Kahden miehen seuruettamme yritettiin agitoida liikkeen toimintaan mukaan, mutta kerroimme ystävälliselle järjestöaktiiville että olimme vain ohikulkumatkalla. Niin kuin kaupassa usein sanotaan yli-innokkaalle myyjälle; minä vaan katselen.

Lähden siis, sillä tunnin tappelun jälkeen sain POPULUS-matkalaskuohjelman hyväksymään kaikki yritykseni . Matkalaskuissa pitäisikin nykyaikana saada laskettua päivärahoihin mukaan ne tunnit, jotka joutuu tämän ohjelman kanssa taistelemaan. Epäilen, että moni virkamatka Suomessa näinä aikoina tehdään mieluummin omaan piikkiin.

>Pullaa ja hämyheikkiä

>

Tässä on ohjelma, jota en saata katsoa. Tässä taas syy siihen, miksi en saata sitä katsoa. Nyt on hyvä olla erityisen tarkkana, ettei vain vahingossakaan katsoa sitä ohjelmaan.

Kyseiset henkilöt ovat minulle tuntemattomia ja uutisen viaton luontokappalekin ilmeisesti ulkomaalaista perua, joten osanottoni tarantellalle vaan. Joku laki muuten pitäisi olla muistaakseni, jossa kielletään eläinrääkkäys.

Ensimmäisen oikean työpaikkani ensimmäinen oikea pomo harrasti vapaa-aikanaan muurahaisten syöntiä. Hän suositteli asiaa minullekin, mutta minä vaihdoin 3 kk perästä työpaikkaa.

Uudessakin työpaikassa opetettiin syöntitapoja ja etenkin juontitapoja. Pääsin näkemään muun muassa kokonaisen vadillisen siististi nyljettyjä räkättirastaita. Minua pyydettiin aterialle, mutta vetosin kiireisiin.

Olen syönyt elämässäni lauman jokiäyriäisiä ja jonkun etanakin. Olen himoinnut aika ajoin kovasti metvurstia, jotka hinnasta päätellen kaikki on tehty ravikuninkaista. Hämähäkkiä en ole koskaan syönyt. Sikaa kylläkin paljon ja veriruokia kyllästymiseen asti. Ja Pottilohkoa, tuota jumalaista Kannaksen lahjaa kantasuomen ruokavaliolle. Lapskoussi ja Toppseil velling ovat hyviä perinneruokia myös. Paras ehkä kuitenkin oli isoäitini tekemä makea kaljavelli, eli kaljakiisseli.

Mutta en, en edes aio syödä hämähäkkiä. En myöskään änkeä tilanteisiin, joissa semmoista joutuisi tekemään. Olen kerran Romaniassa sitkeää lounaslihakeittoa lusikoidessani havahtunut siihen kammottavaan havaintoon, että ravintolan lemmikkikissa oli yön aikana kummallisesti kadonnut. Se kokemus oli jo veret seisauttava. Elettiin Causescun aikaa. Kaikki oli mahdollista.

Romaniassa ei muuten kannata pyytää tarjoilijalta kahvin kanssa pullaa. Huono homma, olen kokeillut. Se pulla nimittäin siinä kielessä ei tavallaan kuulemma ole mitään syömistä, vaan se on se, mikä naistarjoilijoilla on navasta vähän alaspäin.

>Takvandring

>

Ruotsalaiset ne on kovia keksimään uutta ja erilaista. Nyt pääsee Tukholmassa retkeilemään myös kattojen päällä. Opastetut kierrokset tapahtuvat Riddarholmenin saarella ja kestävät noin tunnin.

Tässä on pieni video asiasta, jotta pääsette tunnelmaan. Mikäli menette lautalla, menomatkalla kannattaa huilata hyvin ja mennä aikaisin hyttiin, ettei sitten kierroksella huojuta kovasti. Ruotsalaiset ovat tuttuun tapaan huolehtineen turvallisuudesta viimeisen päälle joten kypärä ja turvavaljaat on pakko pukea päälle.

>Häiriö kansainvälisessä ohjelmansiirrossa

>

Tiedättekö, minkä firman omistus jakautuu seuraavasti:

TPG, Texas Pacific Group: 42 % , La Caisse des Dépôts et Consignations: 24 % , AXA Private Equity: 18 % , Charterhouse Capital Partners: 14 % ,Johto ja henkilöstö: 2 %

Tillman pääsi asiasta jyvälle vasta aamun lehteä selatessani. Uskoisin, että moni lukijoista on asiasta tietämätön, joten niiden tiedoksi, jotka eivät lue sanomalehti Keskisuomalaista , kerrottakoon, että kyseessä on Digita OY.

Yleisradio yhtiöitti aikoinaan koko antenniviidakkonsa ja lähetystekniikan tälle yhtiölle. Kuitenkin jo vuonna 2006 Yleisradio luopui viimeisistäkin Digitan osakkeestaan. Koko ” virallinen” lähetysverkkomme on siten jonkin kansainvälisen yhtiön hallussa ja mielihalujen armoilla. Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Yleisradion toimintaa ollaan nyt järjestelemässä avunhuutojen saattelemina; julkista hyvää tiedonvälitystä täytyy olla ja sitä pitää tukea.

Apua huudetaan nyt tuotantoyhtiölle. Mikä saa meidät uskomaan, että siitä tuesta ei leikattaisi heti suurta osaa tämän jakeluyhtiön kasvaviin kuluihin. Nyt jo näyttää siltä, että rahavarojen puitteissa Yleisradio tekee huonompaa ohjelmaa ja lähettää enemmän uusintoja. Myös Digita on sopeuttanut toimintaansa viime aikoina. Tekstitykset eivät toimi, äänet ovat pois, kanavat vaihtuvat ja huoltotyöt raunioittavat lähetysjärjestelmän viikkokausiksi.

Entäpä sitten, kun tulee sota, kapina tai luonnonmelske ? Mikä saa meidät uskomaan ja luottamaan siihen, että tiedonvälitys toimiin kaikissa olosuhteissa siten, miten eduskunta on yleisradion kohdalla toimiluvassaan määritellyt.

Yleisradion rahoitusongelma onkin siis visainen juttu, jossa pitää miettiä vähän sitä, ketä rahoitetaan ja miten. Muuten voi käydä niin, että rahat menevät kansainvälisiin taskuihin ja me katselemme kansainvälistä hömppää.

Aikoinaan oli hyvin yleistä syyttää katkenneesta lähetyksestä yleisradion teknisiä tai kansainvälisiä kuvayhteyksiä. Eilen illalla kaikki pelasi hyvin. Tillman töllötti illalla paremman puutteessa spektaakkelia Moskovasta. Ihailin suunnattomasti suomenkielisen juontajaparin kykyä asettua lapsenmielisesti odottamaan hurjaa pistesaalista Suomen esitykselle. Mieleeni tuli ajatus kahdesta lapsesta, jotka ovat pyytäneet joulupukilta puhuvan kirahvin ja sukellusveneen.

Eniten Tillmania kuitenkin huvitti järjestäjien väliaikaohjelma. Mammuttimainen maa, omalaatuisine ajatuksineen oli valinnut kummallisen ja mammuttimaisen väliohjelman. Minulle tulivat esityksestä mieleen toisinajattelijoiden sätkyminen kommunismin verkossa, Uralin vankileirit, Stalinin puhdistukset ja suuret pakkosiirrot.