>Next question , please !

by Michael Tillman

>

Olen tänään vaativissa johtotehtävissä. Olen kellon ympäri kielitulituksessa ja aikataulu-kaaoksessa. Olkiluodon uuden voimalan haasteet muistuttavat tänään kohtaamiani, mutta jäänevät vaatimattomimmiksi.

Minulla on nimittäin tänään 25 ranskalaista herrasmiestä koko päivän kontollani. Luoja minulle suokoon pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä. Ainakin olisi mukava , jos saisin suurimmat sammakot pidettyä suussani.

Olen laatinut protestanttisen aikataulun. Tosin olen tehnyt sen myönnytyksen, että kellonajat on merkitty ohjelmaan täysille kymmenminuuttisille ja lounaalle on varattu aikaa 90 minuuttia. Sittenkin luulen, että jälleen kerran tulemme takaisin vasta kun lopulta tulemme.

Ensimmäisen kerran opastin tämän kaltaista ranskalaisryhmää joskus 80 luvulla kokemattomana nöösipoikana. Olin laatinut napakan ohjelman, kellottanut siirtymiset 60km/h periaatteen mukaan ja varannut aikaa mielestäni sopivasti joka kohteelle , jotta ehtisimme päivän aikana näkemään mahdollisimman paljon.

Kun tuli lounaan aika, ilmoitin, että linja-auton maharuumasta löytyy ”packed lunch ”, aikaa olisi ruhtinaalliset 15 minuuttia ja sitten lähti sanoi Annikki Tähti. Tyrmistys on valtava. Hiljaisuus levisi joukkoon ja herrat olivat toimintakykynsä menettäneitä puujumalia.

Luulen tänään käyvän samoin. Edes 75 minuuttia ei riitä seisovanpöydän lounaspaikassa. No, minulla ei kuitenkaan ole suurempaa hätää. Tällä kertaa aikataulun sisäiset pelivarat tullaan käyttämään jossain muodossa ennen huomista klo 12.15, sillä silloin he nousevat Vantaan taivaalle.

Pahinta on kyseleminen. Nämä tummat herrasmiehet eivät osaa olla hiljaa ja samalla kiinnostuneen oloisia. Jokainen haluaa kysyä jotain. Siinäkin touhussa on oltava viilipyttynä.

Ensin kysyvä henkilöä esittää kysymyksen ryhmän johtajalle. Sitten Ryhmän johtaja kysyy englanniksi kysymyksen, pyytää ehkä vielä kysyjältä jonkun pikku tarkennuksen ja kertaa sitten vielä kysymyksen. Tässä vaiheessa minä kerron isännälle vähän tarkentavia asioita, jotta hän pääsee kysymyksen juonesta kiinni.

Isäntä vastaa ja lopettaa kun asia tulee hänen mielestään selväksi. Asian käsittely kuitenkin on vasta alkamassa. Ranskalaisryhmä nimittäin keskustelee nyt vuolaasti vastauksesta viitisen minuuttia. keskustelu saattaa yltyä jopa väittelyksi. Tässä välissä minä ja isäntämme odottelemme ja seuraamme tilanteen kehittymistä taikka sitten keskustelemme vaikka isäntäyrityksen sijaintipaikkakunnan kunnallispolitiikasta. Vähitellen meteli ranskalaisjoukossa hiljenee ja kaikki ryhdistäytyvät. Nyt seuraa jatkokysymys.

Tarkentavaa kysymystä säestävät nyt ryhmän muutkin jäsenet, joten isäntä saa vastattavakseen itse asiassa puoli tusinaa jatkokysymystä.

Kun niistä on lopulta selvitty, siirrytään seuraavalle kohteelle. Tai osa siirtyy. Osa ryhmästä jää valokuvaamaan edellistä paikkaa, osa tutkii raaka-aine erää ja osa on tunkenut itsensä prosessinhoitajan koppiin.

Jokaiselle ovelle ja jokaiseen mutkaan on jätettävä ketjuun ihmisiä opastamaan jäljessä tulevia eksymisen varalta. Lopulta sinulta loppuvat oppaat ja opastettavat. Sitten vain jäät isännän kanssa odottelemaan kunnes ryhmä elehtien ja vilkkaasti keskustellen saapuu paikalle.

Ja kaikki alkaa taas alusta uuden koneen ääressä. On vain säilytettävä maltti ja muistettava pari kultaista sääntöä. Ranskalaiset autot ovat lujia ja kestäviä, Ari Vatanen on kova kundi ja vaaleat nuoret naiset on pidettävä piilossa retkikohteilla.